 |
|
|
Halsualta on tiedossa tällä
hetkellä vain viisi esihistoriallisen ajan muinaisjäännöstä,
jotka ovat kaikki kivikautisia asuinpaikkoja. Näitä asuinpaikkoja
ei ole voitu tarkemmin ajoittaa. Halsua sijaitsee varsin korkealla
merenpinnasta (n. 120-140) joten kunnan alueelta on mahdollista
löytää Suomen kivikauden varhaisimman vaiheen eli
Suomusjärvenkulttuurin (n. 6500-4200eKr) asuinpaikkoja. Halsualta
on löytynytkin yksi tähän kulttuurivaiheeseen ajoittuva
liuskeesta valmistettu keihäänkärki. Edullisimpia
alueita varhaiskivikautiselle asutukselle ovat olleet hiekkaiset
kankaat ja harjut vesistöjen lähellä. Yksi tällainen
alue on ollut Halsuanjärven itäpuolella oleva kirkkoharju.
Harjulla mahdollisesti olleet asuinpaikat ovat jääneet
nykyisen keskusta-asutuksen jalkoihin.
Halsualta ei ole löytynyt juuri merkkejä pronssi- ja rautakautisesta
asutuksesta. Tosin Karhulahden talon maalta läheltä Halsuanjärveä
on löytynyt kaarisolki, joka ajoittuu viikinkiajan alkuun 800-luvulle.
Yksittäinen löytö ei ole vielä todiste kiinteästä
asutuksesta, mutta viittaa kuitenkin siihen, että alueella
on liikuttu myöhäisrautakaudella. Soljelle löytyy
samanikäisiä vastineita Länsi-Suomesta.
Seuraavassa kuvia Halsualta tunnetuista historiallisen ajan muinaisjäännöksistä.
 |
 |
Akkainahon vanha peltoalue
kiviaitoineen Halsuanjärvestä etelään.
Kuva Hans-Peter Schulz/Kotiseudun Muisti II –hanke |
Säilytyskuoppia Kärmekankaan
rakka-alueella.
Kuva Hans-Peter Schulz/Kotiseudun Muisti II –hanke |
Jylkynkivi
Venetjoen varrella. Jylky-nimi tulee saamenkielestä.
Kuva Hans-Peter Schulz/Kotiseudun Muisti II –hanke |
 |
LÄHTEET:
Kopisto, Aarne 1961: Esihistoriallinen aika. Kirjassa Virrankoski,
Pentti 1961: Kokkolan pitäjän yläosan historia. Kokkola |
|
|
