RAKENNUSPERINTÖÄ JA KULTTUURIMAISEMIA

ETUSIVU
KOTISEUTUMUSEO
RAKENNUSPERINTÖÄ JA KULTTUURIMAISEMIA
MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEITA
www.himanka.fi
RAUMANKARI JA LESTIJOEN SUU

Historiallinen Raumankari on Lestijoen suualuetta, josta Himangan taajama on lähtenyt kasvamaan. Tänään valtatie erottaa kirkon Raumankarin vanhasta asutusalueesta. Raumankari oli tunnettu markkinapaikka jo 1600-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla alueen asutus kiinteytyi. Vanhimmat asuinrakennukset ovat 1800-luvun alkupuolelta, mutta suurin osa rakennuksista on peräisin 1870-luvulta. Raumankarille on tunnusomaista tiheä rakentaminen ja kodikkaat pihapiirit vanhoine aittoineen ja muine piharakennuksineen.

Vanhoja venevajoja Lestijoen varrella Raumankarin kupeessa Lestijoen suualuetta
Raumankarin kulttuurimaisemaa



KINAREN TALOT

Kinaren talot sijaitsevat Kinarehenojan varrella noin 5 kilometriä Himangan keskustasta Kannukseen päin. Pihapiiriin kuuluu 1870-luvulta oleva päärakennus ja sitä vanhempi Huhtalan talo, jonka vieressä on vanha aitta. Talot ovat osa Lestijokilaakson kaunista kulttuurimaisemaa Himangalla.

Kinaren taloja



HIMANKAKYLÄ

Himankakylä sijaitsee Himankajoen varrella kymmenisen kilometriä Himangan keskustasta pohjoiseen. Kylän talot ovat sijoittuneet jokivartta myötäilevän kyläraitin varteen. Ensimmäiset asukkaat asettuivat asumaan kylään luultavasti jo ennen 1560-lukua. Nykyinen rakennuskanta on eri-ikäistä koostuen 1800-luvun puolelta peräisin olevista rakennuksista aivan uusiin rakennuksiin. Jokisuulla on asutusraitin jatkeena Himankakylän kalasatama, jossa on rivistö venevajoja ja vanhoja kala-aittoja. Tämä alue on yksi parhaiten perinteisessä kalastajakyläasussaan säilynyt venesatama Keski-Pohjanmaalla.

Himankakylän taloja



KUNINKAANKIVI

Kuninkaankivi on Ruotsin kuningas Adolf Fredrikin muistokivi Rautilassa Himangan keskustasta pohjoiseen. Vuonna 1752 kuningas pysähtyi paikalla matkallaan pohjoiseen.

Kuninkaankivi



LAHDENSUUN KYLÄ

Lahdensuun kylä sijaitsee Lestijoen pohjoispuolella lähellä Himangan keskustaa. Alueella on ollut asutusta jo 1500-luvun puolivälissä. Kylä edustaa perinteistä maaseutumaisemaa, jota on enää hyvin vähän jäljellä. Kylän vanha rakenne on säilynyt hyvin. Peltoalueen pohjoispuolella kohoaa loiva mäkialue, jonka päällä sijaitsee alueen vanhin rakennuskanta. Vanhimmat talot ovat Hihnalan ja Tuorilan päärakennukset, jotka ovat noin 200 vuotta vanhoja.

Lahdensuun kulttuurimaisemaa


Kosila