ETUSIVU
KESKI-POHJANMAA ALUEENA
MUSEOT IKKUNOINA KESKIPOHJALAISUUTEEN
Talkootyötä ja elinkeinojen historiaa
KESKIPOHJALAISUUS KULTTUURIYMPÄRISTÖISSÄ
KESKI-POHJANMAAN HISTORIALLISIA VAHVUUKSIA JA ERIKOISUUKSIA KULTTURIYMPÄRISTÖISSÄ
JOKILAAKSOJEN ASUTUSHISTORIA
suomeksi
på svenska



Talkootyötä ja elinkeinojen historiaa

Keski-Pohjanmaalla on nelisenkymmentä museota, joissa on näyttelytoimintaa ja aukipitoa yleisölle. Museoiden ja kokoelmien omistussuhteet saattavat olla monimuotoiset. Ne ovat joko kunnan, yhdistyksen tai yksityisen henkilön omistamia ja hallinnoimia. Museot ovat tavallisesti auki vain kesäisin. Suurin osa niistä on historiallisia, enimmäkseen kotiseutumuseoita. Taide- ja luonnonhistorialliset kokoelmat ovat vähemmistönä. Joissakin tapauksissa historiallisiin museoihin kuuluu myös luonnonhistoriallista esineistöä. Taidekokoelmista mainittakoon Veikko Vionojan kotitalo Ullavassa ja Galleria Justus Kannuksessa.

Museoita hoidetaan yleensä vapaaehtoispohjalta, useimmiten kotiseutuyhdistysten toimesta. Keski-Pohjanmaan vahvuus onkin vahva kotiseutuhenki ja talkootyöperinne. Joka kunnasta löytyy innokkaita kotiseutuihmisiä, jotka tekevät arvokasta työtä pienillä resursseilla kotiseutunsa kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja esille nostamiseksi.

Museoissa korostuu perinteisten keskipohjalaisten elinkeinojen tallentaminen ja esille tuominen. Näin ollen ne tukevat osaltaan keskipohjalaista identiteettiä. Jokainen museo kertoo omalla tavallaan koko maakuntaa yhdistävistä kulttuurihistoriallisia vahvuuksista kuin myös paikallisista erikoisuuksista ja kulttuurista. Ne antavat nykyihmiselle oivan mahdollisuuden tutustua paikalliseen historiaan ja entisajan ihmisen jokapäiväiseen elämään.

Perinteistä maanviljelyskalustoa esitellään mm. Teerijärven, Alavetelin, Torgaren kotiseutumuseoissa Kruunupyyssä, Toivosen talonpojanmuseossa Kälviällä, Toholammin Pajamäen pitäjätalon maatalousmuseossa ja Sievin maatalousmuseossa.

Torgaren maatalousmuseo
Aura Pajamäen maatalousmuseossa Traktoreita Sievin maatalousmuseossa

Kalastus ja hylkeenpyynti ovat olleet merkittäviä elinkeinoja varsinkin Keski-Pohjanmaan rannikkokunnissa. Niitä esitellään mm. Kalastusmuseossa Kalajoen Plassilla, Ohtakarin kalastusmuseossa Lohtajalla, Kokkolan Tankarin kalastusmuseossa, Öjan kalastusmuseossa sekä Himangan ja Lohtajan kotiseutumuseoissa

Öjan kalastajakylän rakennuksia Kokkolassa Kalaverkkoja Ohtakarin kalastusmuseossa Lohtajalla
Verkkolato Lohtajan Ohtakarin Kalastusmuseon pihapiirissä Mertoja Kalajoen Plassin kalastusmuseossa



Metsätalous on aina kuulunut olennaisena osana keskipohjalaiseen kulttuuriin. Sitä esitellään erityisesti sisämaan kotiseutumuseoissa, mm. Eskolan metsäratamuseossa Kannuksessa, Reisjärven metsäkämpällä sekä Vetelin ja Perhon kotiseutumuseoissa.
Metsätyövälineitä Reisjärven metsäkämpällä  
Veturi Eskolan metsäratamuseon pihalla Kannuksessa Suosukset Vetelin kotiseutumuseossa

Keskipohjalaiset ovat olleet aina tunnettuja kädentaidoistaan. Niinpä sekä miesten että naisten käsityöperinnettä eli työkaluja ja käsitöitä esitellään lähes jokaisessa keskipohjalaisessa museossa. Käsityöperinne liittyy olennaisesti maalaistalon jokapäiväisiin askareisiin. Esineet ja vaatteet valmistettiin yleensä itse. Varsinkin ruuanvalmistukseen ja ateriointiin sekä puutöihin liittyvää esineistöä on talletettu paljon

Maalaistalon astiastoa ja huonekaluja Teerijärven kotiseutumuseossa Kruunupyyssä Naisten vaatteita Kaustisen kotiseutumuseossa


Pellavan käsittelyyn liittyvää esineistöä Toholammin Pajamäellä
Puutynnyreitä ja- astioita Lestijärven kotiseutumuseossa
Rukki, rukinlapoja ym. esineistöä Himangan kotiseutumuseossa Puutyövälineitä ja tuohikontteja Perhon kotiseutumuseossa



Kosila Kalajoki Himanka Lohtaja Kokkola Sievi Kälviä Kälviä Kruunupyy Toholampi Reisjärvi Kaustinen Lestijärvi Halsua Veteli Perho