 |
|
|
Kalajoelle ja monille muillekin
rannikkokunnille ominainen muinaisjäännös on kivistä
rakennettu röykkiö. Tavallisesti röykkiöt ovat
pyöreitä tai soikeita, läpimitaltaan 2-5 metrisiä
matalia kivikasoja. Kalajoella ne ajoittuvat todennäköisesti
pronssikaudelle ja rautakauden alkuun (n. 1500eKr-500jKr). Ainakin
osa röykkiöistä on muinaishautoja. Rautakautisesta
oleskelusta alueella kertoo myös Etelänkylältä
Kalajoen rannalta löydetty pronssinen ratassolki, joka ajoittuu
merovinkiajalle eli noin 600-800 luvuille jKr. Useimmiten röykkiöt
sijaitsevat ympäristöään korkeammilla kankailla,
harjuilla tai kallioilla.
 |
Matala kiviröykkiö kalliolla.
Kuva Museovirasto, Arkeologian osasto. |
Kalajoen vanhimmat muinaisjäännökset ovat kivikautisia
asuinpaikkoja. Maankohoamisesta johtuen ne sijaitsevat tänään
kaukana nykyisestä rantaviivasta. Näin ollen Kalajoelta
tunnetut kivikauden asuinpaikat sijaitsevat Rautiossa, jossa pari
kohdetta on tutkittu kaivauksin. Asuinpaikoilta on löydetty
mm. kvartsiesineitä, kvartsi-iskoksia, kiviesineiden katkelmia,
palaneita luita ja keramiikkaa. Kalajoen vanhimmat asuinpaikat ajoittuvat
tyypillisen kampakeramiikan aikaan noin 5000 vuoden taakse.
Muinaisjäännösten vahingoittaminen ilman Museoviraston
lupaa on Muinaismuistolaissa ankarasti kielletty.
|
|
|
