 |
|
|
 |
| Kivikautinen asumuspainanne |
Kälviän on arkeologisesti mielenkiintoinen, sillä korkeuserot
kunnan alueella ovat suuret. Niinpä Kälviältä tunnetaan
muinaisjäännöksiä aina kivikauden alusta rautakauden loppuun
saakka, eli kaikilta esihistorian ajanjaksoilta. Ei olekaan ihme,
että kunnan alueelta on rekisteröity jopa yli 100
esihistoriallista kiinteää muinaisjäännöstä. Suurin osa
näistä on kivikautisia asuinpaikkoja. Vanhimmat asuinpaikat
tunnetaan kunnan kaakkoisosista, Ullavan rajan tuntumasta. Eniten
kivikautisia asuinpaikkoja tunnetaan Välikylästä. Lisäksi
Riipan Honkiperällä on laaja kivikautinen asuinpaikka-alue, joka
jatkuu Lohtajan puolelle. Tätä aluetta on asutettu
kampakeraamisena aikana noin 5000 vuotta sitten. Alueelta
tunnetaan kymmeniä kivikautisia asumuksenpohjia eli
asumuspainanteita
Pronssi- ja rautakauden muinaisjäännökset ovat niin
Kälviällä kuin muuallakin Keski-Pohjanmaalla enimmäkseen
hautaröykkiöitä. Varsinkin Jokikylän alueelta tunnetaan useita
erityyppisiä hautaröykkiöitä pronssikaudelta ja rautakauden
alkupuolelta (n.1500 eKr-400jKr). Näiden röykkiöiden ulkonäkö
on vaihdellut eri aikoina. Yleinen röykkiötyyppi on kivistä
ladottu 3-5m läpimittainen matalahko pyöreä tai soikea
röykkiö, jonka keskellä on kuoppa. Lisäksi Kälviältä
tunnetaan kumpumaisia ja vallimaisia röykkiöitä.
Myöhäisrautakausi on Kälviällä niin kuin muuallakin
Keski-Pohjanmaalla hämärän peitossa. Todennäköisemmin tuon
ajan muinaisjäännöksiä voi löytyä Ruotsalon kylän alueelta,
joka oli ranta-aluetta viikinki- ja ristiretkiajalla. Kiinteiden
muinaisjäännösten vahingoittaminen on Suomen
muinaismuistolaissa ankarasti kielletty.
 |
 |
Vallimainen
hautaröykkiö Jokikylässä. Röykkiö ajoittuu
todennäköisesti pronssikauden alkuvaiheisiin n.
1500-1300 eKr. |
Kumpumainen
hautaröykkiö Jokikylässä. Ajoittuu todennäköisesti
pronssikaudelle. |
|
|
|
