 |
|
|
Kälviäläiselle
kulttuurimaisemalle on tyypillistä kerroksellisuus; ympäröivästä
maisemasta löytyy paljon eri-ikäisiä elementtejä.
Maaperä Kälviällä ei ollut sopivaa laajamittaiselle
viljelylle sillä mäet olivat kivisiä ja alavammat
maat halla-alttiita. Näin pellot jäivät usein pieniksi.
Vielä ennen toista maailmansotaa pienet kiviaitojen ympäröimät
pellot olivat tavallinen näky Kälviällä.
Kälviäläiset ovat mielellään rakentaneet
asumuksensa mäelle. Kovan ja kivisen maaperän ansiosta
rakennukset ovat pysyneet suorina eivätkä ole helposti
vajonneet maahan. Kälviäläinen rakennusperintö
on vanhaa ja arvokasta. Tunnusomaista vanhoille asuinrakennuksille
on suorakaiteen muotoinen hirsirunko, korkeahkot julkisivut ja satulakatto.
Monet kälviäläiset talot ovat kuistittomia. Arvokasta
rakennusperintöä ja kulttuurimaisemia on säilynyt
joka kylällä. Näitä ovat Ruotsalo, Kälviänkylä
(kirkonkylä), Peltokorpi, Välikylä ja Jokikylä
sekä niihin kuuluvat pienemmät kylät ja taloryhmät.
Seuraavassa esitellään joitakin näkymiä Kälviän
historiaan ja kulttuurimaisemaan.
KAUNO KLEEMOLA
Kälviäläinen Kauno Kleemola (1906-1965) toimi eduskunnan
puhemiehenä 1962-1965
Kauno Kleemolan kotitalo
Kälviän Kleemolan kylällä
|
 |
|
Kauno Kleemolan patsas
Kleemolan puistossa tapulin vieressä |
LARS
SONCK
Arkkitehti
Lars Sonck (1870 -1956 ) syntyi Kälviällä.
Hän suunnitteli kirkkoja, virastoja, kerrostaloja, hirsihuviloita
ja kaupunkien asemakaavoja ja otti vahvasti kantaa julkiseen
rakentamiseen. Sonckille myönnettiin professorin arvo
vuonna 1921 ja hänet kutsuttiin vuonna 1930 Suomen Arkkitehtiliiton
ensimmäiseksi kunniajäseneksi. |
 |
Lars
Sonckin muistomerkki
Kälviän tapulin vieressä
|
KRUUNUNMAKASIINI
– JÄTTILÄINEN KESKELLÄ KYLÄÄ
| Vuonna
1844 rakennettu kruununmakasiini hallitsee tänäänkin
Kälviän kirkonkylän maisemaa. Valmistuttuaan
se käsitti kolme kerrosta. Kivijalan kivistä löytyy
niitä toimittaneiden talojen puumerkit. Viime sotien
jälkeen rakennuksessa aloitettiin myllytoiminta, joka
jatkui 1980-luvun puoleenväliin asti. Myllykoneisto on
edelleen paikallaan muistuttamassa vanhan Kruununmakasiinin
eri vaiheista |
 |
RUOTSALO
| Ruotsalo
on Kälviän kylistä vanhin. Se on merenrantakylä,
mikä on tietysti vaikuttanut asutuksen luonteeseen. Asutus
on levinnyt melko tasaisesti, eikä kylästä
juuri löydy isoja taloryhmiä. Kalastus on ollut
tärkeä elinkeino ruotsalolaisille ja kalasatamat
ovat osa kylän vanhaa kulttuurimaisemaa. Poroluodonkari
eli Krunni mainitaan kälviäläisten silakanpyyntipaikkana
jo 1550-luvulla. Nykyään suurin osa Krunnin rakennuksista
on entisiä kalakämppiä. Rytikari on vanha kala-
ja suolasatama sekä laivanrakennuspaikka. Poroluodon
Krunni ja Rytikari on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaisiin
kulttuuriympäristökohteisiin. |
Rytikarin rannassa on pitkä rivi lautarakenteisia
venevajoja |
JOKIKYLÄ
Jokikylä on Kälviän pääkylistä laajin.
Siihen on liitetty lukuisia kyliä ja taloryhmiä eri puolilta
Kälviää. Jokikylä muodostettiin vuonna 1840,
jolloin siihen liitettiin taloja Kälviän kylästä
sekä Kokkolan pitäjän Norrbyn kylästä.
Järvenlaskut ovat aikoinaan muokanneet suuresti Jokikylän
maisemia.
 |
 |
Ridantie ja sen varrella
oleva Ridan taloryhmä ovat tärkeä ja arvokas
osa kälviäläistä kulttuurimaisemaa. Ridan
taloryhmä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin.
|
Aajamin vanha pihapiiri
Jokikylässä on parhaiten säilyneitä kulttuurihistoriallisia
kokonaisuuksia Kälviällä |
PELTOKORPI
Peltokorven kylällä on säilynyt hyvin perinteistä
maalaiskylämaisemaa komeine pohjalaistaloineen. Nykyinen kylätie
tarjoaa mielenkiintoisia näkymiä kylän rikkaaseen
kulttuurimaisemaan. Kylän alueella on nähtävissä
useita Suomen sodan (1808) tapahtumiin liittyviä paikkoja.
 |
 |
Klapurin taloryhmä
molemmin puolin Klapurintietä on hyvin säilynyt
ja arvokas kokonaisuus
|
Suomen sodan (1808-1809)
muistomerkkinä toimiva tykki |
VÄLIKYLÄ
Välikylä perustettiin Kälviän kylän ja
Ullavan välimaille vuonna 1621. Välikylä on harvaan
asuttua seutua, suurin osa kylän pinta-alasta on metsää.
Kylän asutus on keskittynyt Ullavantien varteen. |
Lähteet:
Harjula, Annika 2003: Kälviän kulttuurimaisemainventointi.
Kälviän kunta & Pohjanmaan museo.
Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet.
Keski-Pohjanmaan liitto & Sigmakonsultit.
|
|
