 |
|
|
MÄKIRAONMÄKI
Mäkiraonmäen museo- ja kulttuurikeskus sijaitsee aivan
Kannuksen keskustassa korkealla mäellä. Mäkiraonmäki
rakennuksineen muodostaa ainutlaatuisen ja kulttuurihistoriallisesti
ja maisemallisesti erittäin arvokkaan kokonaisuuden. Keskeisestä
sijainnistaan huolimatta alue on säilyttänyt hyvin alkuperäisen
luonteensa. Seuraavassa alueen rakennusten lyhyt esittely.
 |
| Työväentalo |
Työväentalo on keskeisin ja suurin Mäkiraon
museo- ja kulttuurikeskuksen rakennus. Talo on siirretty Mäkiraonmäelle
muualta. Siinä on aikoinaan toiminut värjäämö,
jossa värjättiin lankoja ja kankaita. Kannuksen Työväenyhdistys,
jonka perustajajäseniin Oskari Tokoi kuului, osti rakennuksen
ja laajensi sitä. Rakennus on toiminut Työväenyhdistyksen
kokoustilana ja työväentalona vuodesta 1909. Talon omistus
siirtyi Kannuksen kunnalle vuonna 1982. Talosta tehtiin purkupäätös,
mutta valtioneuvosto asetti sen suojeluun. Kannuksen kaupunki lahjoitti
talon Oskari Tokoi-seuralle ja talo kunnostettiin ja entisöitiin.
Nykyisin työväentalo on monien kulttuuritilaisuuksien
pitopaikka, siellä pidetään mm. konsertteja ja teatteriesityksiä.
Alakerran kahviossa pidetään Lestijokilaakson Taidepäivien
aikaan kesäkahvilaa ja taidemyymälää. Lisäksi
alakerrassa on kokoustila erilaisia kokouksia ja kursseja varten.
Yläkerran salissa järjestetään mm. näyttelyitä.
Työväentalon vieressä on kotiseutumuseona toimiva
vanha lainamakasiini, josta on enemmän tietoa kohdassa KOTISEUTUMUSEO.
Kuntala on museoalueen nuorin rakennus, eikä edusta
ympäristönsä tyylisuuntia. Sen vanhin osa on peräisin
1700- ja 1800-lukujen vaihteesta. Tässä osassa sijaitsi
kauppias Johan Peter Sahlgrenin maakauppa 1800-luvun loppupuolella.
Myöhemmin laajennuksen jälkeen talossa on toiminut kunnanvirasto,
Kannuksen keskikoulu ja Sahlgrenin perustama kirjasto. Rakennus
on varsin hyväkuntoinen ja se on ollut jatkuvassa käytössä.
| Joosepin
talo, entiseltä nimeltään Jaakon talo on
Mäkiraonmäen ensimmäinen talo ja peräisin
1700-luvulta. Talo muodostaa arkkitehtuurisen arvonsa ja keskeisen
sijaintinsa takia koko museoalueen keskuksen. |
 |
| Joosepin talo |
 |
| Topian talo ja tuulimylly |
Topian talo on kookas tyypillinen keskipohjalaistalo. Rakennus
liittyy kiinteästi alueen kokonaisuuteen ja on historiallisesti
ja rakennustaiteellisesti arvokas. Jossain vaiheessa talossa on
ollut kuisti, joka on palanut. Talossa on aikoinaan toiminut apteekki,
ja sen kerrotaan olleen myös venäläisten kasarmina.
Topiantalo on kunnostettu 1990-luvulla taiteilija- ja käsityöläistiloiksi
ja siellä toimii lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Yläkerrassa
on Lestijokilaakson Taideyhdistyksen toimitilat sekä työtiloja
paikkakunnan taiteilijoille. Talo toimii myös pienimuotoisten
näyttelyiden pitopaikkana. Mäkiraonmäen korkeimmalle
paikalle Topian talon viereen on siirretty pieni tuulimylly
Rättyästä 1990-luvulla. Myllyn siivet on tehty jälkeenpäin
 |
| Aapan talo |
 |
| Ruumisaitta ja Mäkikorvelan vilja-aitta
|
Aapan talo on yksi Mäkiraonmäen alkuperäisistä
1800-luvun puolella rakennetuista talonpoikaistaloista. Talo on
ollut asuttuna 1990-luvulle saakka ja se siirtyi Kannuksen kaupungin
omistukseen vuonna 1997. Aikoinaan talo oli Kannuksen suurimpia
ja toimi pitotalona. Rakennus on kunnostettu ulkoapäin ja sen
katto on uusittu. Sisältä alakerta on kunnostettu, mutta
myös yläkerta on tarkoitus entisöiden kunnostaa.
Talo on ulkoisesti lähes alkuperäisessä asussaan
oleva talonpoikaistalo.
Aapan talon edustalle on siirretty aittoja täyttämään
siitä pois puretun rakennuksen jättämää
tyhjää tilaa. Aitat sulautuvat hyvin ympäristöön.
Ruumisaitta siirrettiin pihaan vuonna 1994. Se on tärkeä
rakennus suunniteltaessa kulttuurihistoriallista toimintaa alueelle.
Samana vuonna siirrettiin Aapan talon pihapiiriin Väliviirteeltä
ns. Mäki-Korvelan aitta. Se on rakennettu 1700-luvun lopulla
ja ollut kunnan omistuksessa vuodesta 1984. Mäki-Korvelan
aitta on toiminut aikaisemmin vilja-aittana ja sinne on tarkoitus
sijoittaa mittanäyttely. Esille laitetaan viljamitat, tervamitat,
viinamitat, pituus- ja painomitat.
KOUTOSEN RAITTI
Koutosen asutusraitti sijaitsee Kannuksen keskustan koillisosassa
Lestijoen itäpuolella. Vanhimmat rakennukset ovat 1920-luvulta
ja uusimmat 1970-luvulta. Päärakennukset ulkorakennuksineen
muodostavat nauhamaisen, tiiviin ja yhtenäisen kokonaisuuden.
 |
| Pihamaisema Koutosessa |
LESTIJOEN KULTTUURIMAISEMA
Lestijoen kulttuurimaisemalle Kannuksessa on ominaista jokea molemmin
puolin kapeina vyöhykkeinä reunustava viljelysmaa, perinteinen
talonpoikainen rakennuskanta, joen koskikohdat sekä jokea seurailevat
vanhat maantiet. Lestijokivarren laaja maisema-alue muodostuu Kannuksen
alueella kahdesta erillisestä kokonaisuudesta. Pohjoisessa
sijaitsee laaja viljelysalue, joka ulottuu Kannuksen keskustasta
pohjoiseen Niskakoskelle. Keskustan eteläpuolella sijaitsee
pienempi maisema-alue Heiniemestä Polvikoskelle.
 |
 |
| Lestijoen
kulttuurimaisemaa Kannuksen keskustassa |
Lestijokivartta
Korpelassa |
ESKOLA
Eskola on noin 500 asukkaan vireä maaseutukylä. Pohjanmaan
rata jakaa Eskolan kahteen osaan. Radan länsipuolella sijaitsee
Eskolan vanha taajama, jossa on käytössä olevia liike-
ja asuinrakennuksia 1940-50-luvuilta sekä rautatieasema. Rautatien
itäpuolella sijaitsee asunto- ja teollisuusalue. Eskolan läpi
kulkee Eskolan harjuksi kutsuttu hiekkaharju, muuten Eskola on tasaista
aluetta. Eskolan taloryhmä yksi merkittävimmistä
rakennuskokonaisuuksista Eskolassa. Se koostuu kolmesta perinteisestä
maalaistalosta, jotka muodostavat tiiviin neliömäisen
pihapiirin. Peltoaukean keskelle sijoittuva taloryhmä on maisemallisesti
hyvin näkyvä ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus.
 |
 |
| Eskolan taloryhmä |
Eskolan kylätalo,
entinen veturitalli |
LÄHTEET:
Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan
liitto & Sigmakonsultit Oy 2001. Kokkola.
Laurila, Sirkka 2002: Mäkiraonmäen museo- ja kulttuurikeskus.
Toiminnan kehittäminen. Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus
ja koulutuskeskus.
|
|
|
