 |
|
|
Osoite:
Mäkiraonmäellä
Kannuksen keskustassa
|
Avoinna:
Kesä-elokuussa ke-su klo 12-20.
Muulloin sopimuksen mukaan |
Yhteystiedot:
Kannuksen kaupunki / kulttuuritoimisto
06 8745111
Oskari Tokoi-seura |
Pääsymaksut: |
 |
| Oskari Tokoi. Lähde Keskipohjalaisia
elämänkertoja. Päätoim. Pentti Pulakka.
Keski-Pohjanmaa säätiö. Kppaino, Kokkola 1995. |
Antti Oskari Tokoi syntyi vuonna 1873 Kannuksessa. Vuonna 1891 hän
lähti Yhdysvaltoihin. Siellä hän työskenteli
mm. kaivosmiehenä ja tutustui sitä kautta ammattiyhdistystoimintaan.
Vuonna 1900 hän palasi kotiseudulleen Kannukseen, missä
elätti itsensä maanviljelijänä ja kauppiaana.
Vuonna 1905 Tokoi valittiin Kannuksen työväenyhdistyksen
puheenjohtajaksi, ja vuonna 1907 sosiaalidemokraattien edustajaksi
eduskuntaan. Tokoin maaseudun olojen tuntemus ja sovinnollinen käytös
tekivät hänestä oman puolueensa piirissä pidetyn
ja arvostetun miehen, ja vuonna 1913 hänet valittiin eduskunnan
puhemieheksi. Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja hänestä
oli tullut vuonna 1912. Viisi vuotta myöhemmin Tokoi nimitettiin
senaatin johtoon.
 |
 |
| Näkymiä
Oskari Tokoi museosta |
 |
| Kannuksen Työväentalo |
Tokoi oli vuoden 1918 sodassa punaisten puolella "kansanvaltuuskunnan
elintarvikekomissaarina", ja punaisten hävittyä sodan
hän joutui pakenemaan maasta. Tokoi siirtyi ensin Kanadaan
ja vuonna 1921 Yhdysvaltoihin. Siellä hänestä tuli
Raivaaja-lehden päätoimittaja, ja toisen maailmansodan
jälkeen hän toimi aktiivisesti Suomen auttamiseksi. Vuonna
1944 Suomen eduskunta sääti niin sanotun Lex Tokoin, jolla
Tokoi vapautettiin häneen kohdistetuista maanpetossyytteistä.
Tokoi kuoli Massachusettsissa vuonna 1963.
Oskari Tokoi –museo avattiin Kannuksen Työväentalon
alakertaan vuonna 1992 Oskari Tokoi-seuran toimesta. Museo on omistettu
Oskari Tokoin elämäntyölle. Näytteillä
on laaja valokuvakokoelma, lehtileikkeitä, Oskari Tokoin kirjallista
tuotantoa sekä hänen Yhdysvalloista hankkimansa kirjoituskone.
Lisäksi alakerrassa on vanha vahtimestarin huone, jossa on
paljon tietoa siirtolaisuudesta yleensäkin Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
LÄHTEET:
Keskipohjalaisia elämänkertoja. Päätoim. Pentti
Pulakka. Keski-Pohjanmaa säätiö. Kppaino, Kokkola
1995.
www.uta.fi/suomi80/ |
|
|
