 |
|
|
 |
| Åivon Dalaskogenin
hautaröykkiö. Kaarlelan kotiseutuyhdistys on pystyttänyt
paikalle muistokiven. |
Suurin osa Kokkolasta tunnetuista muinaisjäännöksistä
sijaitsee entisen Kaarlelan kunnan alueella. Esihistorialliset muinaisjäännökset
ovat Kokkolassa enimmäkseen pronssi- ja varhaisrautakautisia
hautaröykkiöitä. Niitä löytyy varsin paljon
Kokkolan kaupungin itä- ja eteläpuolelta Sokojalta, Åivosta,
Lahnakoskelta ja Hassiselta. Täältä röykkiöalue
jatkuu Kälviän puolelle saakka. Alueella maasto on kumpuilevaa.
Röykkiöt sijaitsevat usein soiden ja peltojen ympäröimillä
kivikkoisilla mäillä yksittäin tai muutaman röykkiön
ryhmissä. Lisäksi Öjasta tunnetaan useita kivirakennelmia,
joista varhaisimmat lienee esihistoriallisia.
Kokkolan hautaröykkiöt ovat enimmäkseen n. 2-5 läpimittaisia
matalia kivikasoja, joissa on usein kuoppa keskellä. Suurin
osa niistä ajoittuu varhaiseen rautakauteen ajalle 500 eKr
- 300 jKr. Muutamia hautaröykkiöitä on tutkittukin
1940-50-luvuilla. Röykkiöt ovat olleet löydöttömiä
tai niistä on löytynyt palaneita luunsiruja. Sen sijaan
Åivon Dalaskogenin röykkiössä vainaja oli saanut
mukaansa viimeiselle matkalleen pronssisen spiraalisormuksen.
Kokkolasta tunnetaan lisäksi runsaasti historiallisen ajan
muinaisjäännöksiä kuten rakennusten perustuksia,
kiviaitoja ja tervahautoja. Eräs mielenkiintoinen muinaisjäännöstyyppi
Kokkolan rannikolla ja saaristossa on ns. tomtning. Kyseessä
on kalastajien ja hylkeenpyytäjien käyttämän
tilapäisen asumuksen pohja, mikä on usein raivattu isojen
kivien väliin.
 |
 |
Hautaröykkiö
Sokojalla.
Kuva Marcus Riska/Fasta fornlämningar i
Karlebynejden –projekti. |
Kokkolassa on järjestetty
useina vuosina kaupunkiarkeologisia tutkimuksia, jotka ovat
tuoneet lisää tietoa kaupungin historiasta. Luontomuseon
tontilta löytyi vuonna 1999 kaivauksissa 1600-luvun kaivo.
Kuva K.H. Renlundin museo |
|
|
|
