 |
|
|
VANHA KAUPUNKI
Kokkolan vanha kaupunki kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin
kulttuuriympäristöihin. Kaupunginosa on yhtenäinen,
12 korttelia käsittävä puukaupunkialue. Aluetta
rajaa pohjoisessa Antti Chydeniuksen katu, lännessä
Kustaa Aadolfinkatu, etelässä Torikatu ja idässä
Rantakatu. Nykyinen kaupungin ruutuasemakaava on peräisin
jo vuodelta 1665.
Vanha kaupunki on perinteisesti jakautunut Oppistaniin eli yläkaupunkiin
ja Neristaniin eli alakaupunkiin. Oppistanissa asuivat varakkaat
porvarit ja siellä oli mm. kirkko ja raatihuone. Sen pohjoispuolella
Neristanissa asui kaupungin vähempiosaiset kuten merimiehet,
käsityöläiset, piiat ja muut palkolliset. Raja
Neristanin ja Oppistanin välillä kulki pitkin Pormestarinkatua.
Tänä päivänä Neristanin alueella on vanhan
kaupungin vanhimmat ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat
puutalot.
Suurin osa vanhan kaupungin rakennuksista on 1810-1880-luvuilta.
Alueella on kuitenkin säilynyt rakennuskantaa 1700-luvunkin
puolelta. Päärakennukset ovat katulinjassa ja piharakennukset
sijaitsevat pihan perällä. Vaikka alue on varsinaisesti
puukaupunkia, siellä on muutamia kivirakennuksia ja rapattuja
puutaloja.
 |
 |
| Näkymä
vanhasta kaupugista |
Carl Ludwig Engelin piirtämä
raatihuone rakennettiin vuonna 1837. Kuva K.H. Renlundin museo |
Vanhaa
kaupunkia 1800 ja
1900-lukujen vaihteessa.
Kuva: Vi Neristassbor r.f.
/Kokkolan kotiseutuarkisto
|
 |
SUNTI
Sunti eli kaupunginsalmi kuuluu olennaisena osana Kokkolan
kaupunkikuvaan. Sunti oli 1600-luvun alkupuolella kapea merenlahti,
jota kutsuttiin Kaustarinlahdeksi. Lahden yli kulki ns. Pitkäsilta,
josta nykyinen Pitkänsillankatu on saanut nimensä.
Nykyään tämä entinen merenlahti on kutistunut
maankohoamisen vuoksi kapeaksi salmeksi. |
 |
| Suntinsuuta Kokkolan Vanhansatamanlahdella |
 |
Kalaranta 1900-luvun alussa.
Kuva: Vi Nersitassbor r.f./Kokkolan kotiseutuarkisto |
MÄNTYKANGAS
Mäntykankaan yhtenäinen kaupunginosa sijoittuu vanhan
keskustan länsipuolelle. Kaupunginosan katuverkosto noudattelee
maaston muotoja. Mäntykankaan rakennuskanta on lähes kokonaan
1920-luvulta. Asuinrakennukset ovat pääasiassa puolitoistakerroksisia
puutaloja. Mäntykankaalla on myös muutamia julkisia rakennuksia,
mm. Renlundin kansakoulu, vesitorni ja Vartiolinna.
 |
 |
| Kuva Mäntykankaalta |
Keski-Pohjanmaan Suojeluskuntajärjestö
rakennutti Vartiolinnan vuonna 1926. Nykyään se
toimii Kokkolan kaupunginteatterina. |
SOKOJA
Sokojan kylältä löytyy Kokkolan komeimmat peltomaisema-alueet.
Maasto on kumpuilevaa ja pellot on raivattu kivisten mäkien
rinteille. Talot on rakennettu kivisimmille mäille, jotta
arvokas viljelysmaa ei menisi hukkaan. Sokoja on tunnettu ennen
kaikkea mahtavista kiviaidoistaan. Niitä on säilynyt
runsaasti varsinkin Yli-Sokojalla. Kiviaidat ovat syntyneet peltojen
raivauksen yhteydessä. Kivet nostettiin pelloista ja koottiin
peltoraunioiksi ja kiviaidoiksi. Kiviaidoilla oli useita tehtäviä.
Ne toimivat karja-aitauksina ja varasivat kesällä auringonlämpöä.
Näin halla ei päässyt yhtä helposti tekemään
tuhojaan viljapellolla.
 |
 |
Kiviaitoja Sokojalla.
Taustalla Furubackan talo. |
Sokojan Rasmuksen mäellä
sijaitsee Suomen vanhin kivinavetta, joka on rakennettu luonnokivistä
vuonna 1748. Toinen merkittävä rakennus on vuonna
1779 rakennettu Rasmuksen vanha tiilitalo. Kuvassa kivinavetta. |
KAARLELA, KIRKONMÄKI
Kaarlelan kirkonmäki on ilmeisesti yksi Kokkolan vanhimpia
asuinpaikkoja. Siellä on ollut kiinteää asutusta
viimeistään 1300-luvulta lähtien. Kaarlelan kirkon
ympärillä on säilynyt perinteistä rakennustyyliä
vanhan tieverkoston varsilla. Suurin osa vanhoista asuinrakennuksista
on 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Asuinrakennukset ovat
pääasiassa puolitoistakerroksisia puutaloja. Kaarlelan
kirkko, Kaarlelan pappila ja Kaarlelan kotiseutumuseo rakennuksineen
muodostavat kirkonmäen ytimen.
 |
 |
| Kaarlelan kirkko on rakennettu
1490-luvulla |
Kaarlelan pappila rakennettiin
vuonna 1736 |
Kaarlelan
pappila ja kotiseutumuseoalue kirkolta kuvattuna
|
 |
ÖJA
Sana Öja tarkoittaa montaa pientä saarta. Öjassa
onkin ollut aikoinaan runsaasti saaristoa. Monet saaret ovat
kuitenkin maankohoamisen myötä yhdistyneet mantereeseen.
Siitä huolimatta Öjassa elää edelleen
merellinen saaristokulttuuri. Myös maanviljely on ollut
aina tärkeä elinkeino Öjassa. Niinpä alueella
on säilynyt hienoja perinteisiä maanviljelysmaisemia,
mutta myös rikasta rakennuskulttuuria. Merkittäviä
kulttuuriympäristöjä löytyy mm. Långöstä,
Knivsundista, Djupsundista, Tjärusta ja Bodöstä. |
 |
| Komea tuulimylly Tjärussa
on paikallinen maamerkki |
 |
 |
| Kalastajakylän rakennuksia
Långössä. |
Djupsundin taloryhmä |
TANKAR
Tankarin saari sijaitsee Öjan saariston ulommaisessa nurkassa.
Saari on 900 metriä pitkä ja 500 metriä leveä.
Kallioinen saari on ollut kalastajien tukikohtana jo 1600-luvulla.
Lisäksi se on toiminut majakka- ja luotsisaarena 1700-luvulta
lähtien. Luotsiasema ja majakka sijaitsevat saaren pohjoisosassa.
Nykyinen majakka on rakennettu vuonna 1889. Vanha kalastajayhdyskunta,
johon kuuluu myös hylkeenpyyntimuseo, sijaitsee saaren eteläosassa.
Saarella on myös vuonna 1754 rakennettu kappeli.
 |
 |
Tankar iltahämärässä.
Kuva K.H. Renlundin museo |
Tankarin kappeli sisältä.
Kuva K.H. Renlundin museo |
HUVILA-ALUEET
Kokkolan kulttuurihistoriallisesti merkittävät huvila-alueet
sijaitsevat pääasiassa kahdella alueella: Ykspihlajanlahden
ja Kaustarinlahden ympärillä. Vanhin yhtenäinen huvila-asutus
syntyi Sannanrannalle 1860-luvulla. Sen jälkeen muotoutui toinen
alue Ykspihlajaan. Jälkimmäinen on lähes hävinnyt
muutamaa rakennusta lukuun ottamatta. Palman huviala-alue kuuluu
valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin.
 |
Kuva Sannanrannalta vuodelta 1890.
Kuva: Vi Neristassbor r.f./Kokkolan kotiseutuarkisto. |
RÖDSÖ
Rödsön kylämaisemaa luonnehtivat Perhonjoki, pirstoutuneet
peltoalueet sekä mutkittelevan kylätien varteen sijoittunut
asutus. Rödsön kulttuurimaisema on moni-ilmeistä
hyvin hoidettua maatalousmaisemaa. Lisäksi alueella on säilynyt
perinteistä pohjalaista rakennuskulttuuria.
 |
 |
| Näkymä kylätien
varrelta Rödsössä. |
Perinteisiä aittoja
Rödsön kylätien varrella |
RUNTUJÄRVI
Runtujärvi sijaitsee Kälviän ja Kokkolan rajalla.
Runtujärvelle tultaessa eteen avautuu kaunis järvimaisema.
Järven länsirannalla on vanhoja hyvin säilyneitä
rakennuksia kylätien molemmin puolin sekä peltoalue kiviaitoineen.
Yhdessä nämä kaikki elementit muodostavat ainutlaatuisen
ja kauniin kulttuurimaiseman.
 |
 |
| Runtujärven taloryhmään
on kaksi päärakennusta, joista toinen on rakennettu
vuoden 1800 tienoilla ja toinen vuonna 1915. Kuvassa nuorempi
päärakennuksista. |
Runtujärvi |
LINNUSPERÄ
Linnusperä on yksi Kokkolan vanhimpia kyliä. Se
mainitaan ensimmäisen kerran nimellä Lindzperä
vuonna 1546. Tämä vuosiluku on kaiverrettu myös
kylän muistokiveen. Linnusperässä on vielä
jäljellä perinteistä keskipohjalaista kylämaisemaa,
johon kuuluvat kiviaitojen reunustamat kylätiet ja pellot
sekä vanhat pohjalaistalot. |
 |
Linnusperän kylän
muistokivi.
Kuva K.H. Renlundin museo |
Lähteet:
Ahmas, Kristina 1992: Kulttuuriympäristö. Kokkolan rakennuskulttuuria.
Kokkola.
Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan
liitto & Sigmakonsultit Oy 2001. Kokkola. |
|
|
