 |
 |
 |
Pohjanlahdelta
Suomenselälle
Keski-Pohjanmaan alueellinen rajaaminen ei ole kovin yksinkertaista.
Osittain tästä syystä se on usein jäänyt
naapurimaakuntiensa Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan
varjoon. Keski-Pohjanmaa koostui 1600-luvulta lähtien kuudesta
suurpitäjästä; Pietarsaaresta, Kruunupyystä,
Kokkolasta, Kälviästä, Lohtajasta ja Kalajoesta.
Aikaa myöten suurpitäjät hajosivat pienempiin pitäjiin.
Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuului 1950-luvulla 31 kuntaa Purmosta
Kalajoelle ja Larsmosta Pyhäjärvelle.
1900-luvun loppupuoliskolla Keski-Pohjanmaalla tapahtui suuria hallinnollisia
muutoksia. Kuntia yhdisteltiin, jolloin niiden määrä
väheni. Pohjanmaa jakautui Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan,
Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin. Vanhasta Keski-Pohjanmaasta
liitettiin pohjoiset kunnat Pohjois-Pohjanmaahan ja eteläiset
ruotsinkieliset kunnat Pohjanmaahan. Nykyään Keski-Pohjanmaa
koostuu hallinnollisesti 12 kunnasta; Halsua, Himanka, Kannus, Kaustinen,
Kokkola, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Perho, Toholampi,
Ullava ja Veteli. Nämä kunnat ovat Keski-Pohjanmaan liiton
jäsenkuntia. Lisäksi osajäseniä ovat Kruunupyy
Pohjanmaalta sekä Kalajoki, Sievi ja Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaalta.
Maantieteellisesti Keski-Pohjanmaa voidaan jakaa jokiseutuun ja
rannikkoon sekä Suomenselän alueeseen. Merelliseen maisemaan
kuuluvat rannikon maankohoamisrannat, taajamat ja kalastajayhdyskunnat.
Vastakohtana on Suomenselän alue järvineen ja erämaineen.
Maakunnalle on tyypillistä jokilaaksojen halkaisemat metsä-
ja suoseudut sekä peltomaisemat.
Kulttuurin ja murteiden perusteella Keski-Pohjanmaa on alueena laajempi
kuin nykyinen hallinnollinen maakunta ja vastannee aika hyvin edellä
mainittua historiallista Keski-Pohjanmaata. Keskipohjalainen kulttuuri
on aina rakentunut ja rakentuu edelleen vahvasti korkeatasoisen
ja monipuolisen kansankulttuurin pohjalle. Alueelle on tullut aikojen
kuluessa asutusta ja kulttuurivaikutteita eri suunnista. Tämä
näkyy erityisesti keskipohjalaisissa murteissa. Jokainen jokilaakso
erottuu omaksi murrealueekseen. Maakunnan itäosasissa Reisjärvellä
ja Lestijärvellä keskisuomalais- ja savolaismurteiden
vaikutus on voimakasta. Muualla taas länsisuomalaiset piirteet
ovat vaikuttaneet eniten puhetyyliin. Oman lukunsa muodostavat alueen
lounaisosan ruotsinkieliset murteet, jotka vaihtelevat suuresti
pienelläkin alueella. |
|
|
