ETUSIVU
KESKI-POHJANMAA ALUEENA
MUSEOT IKKUNOINA KESKIPOHJALAISUUTEEN
KESKIPOHJALAISUUS KULTTUURIYMPÄRISTÖISSÄ
Mikä on kulttuuriympäristö?
Jokien ja kylien Keski-Pohjanmaa
Keskipohjalaista rakennuskulttuuria
Kivikaudesta rautakauteen - arkeologinen kulttuuriperintö
KESKI-POHJANMAAN HISTORIALLISIA VAHVUUKSIA JA ERIKOISUUKSIA KULTTURIYMPÄRISTÖISSÄ
JOKILAAKSOJEN ASUTUSHISTORIA
suomeksi
på svenska

Mikä on kulttuuriympäristö?

Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ihmisen käyttämää, hoitamaa, rakentamaa tai muuten muuttamaa fyysistä ympäristöä, jonka maisemakuvassa ihmisen toiminnan jäljet näkyvät. Kulttuuriympäristöä on niin kaupunkilähiö, viljelty jokilaakso, esihistoriallinen hautaröykkiö kuin sorakuoppa. Tässä yhteydessä kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan kuitenkin nimenomaan kulttuurihistorialliselta kannalta arvokkaita kulttuuriympäristöjä, joita on Keski-Pohjanmaalla runsaasti. Näitä ovat rakennusperintö, kulttuurimaisemat ja kiinteät muinaisjäännökset.

Rakennettu kulttuuriympäristö on muotoutunut yleensä ajan kuluessa käytännön tarpeisiin. Sen kehitykseen ovat vaikuttaneet paikallisesti ja alueellisesti monet ekologiset ja taloudelliset tekijät. Osana muuttuvaa yhteiskuntaa se on jatkuvasti alttiina muutoksille. Rakennetun kulttuuriympäristön luonteenomaisia kohteita ovat Keski-Pohjanmaalla ennen kaikkea maaseudun ja saariston kylät, pappilat, kirkot ympäristöineen sekä vanhat tiet.

Maisemat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin, luonnonmaisemiin ja kulttuurimaisemiin. Luonnonmaisemissa ei ole näkyvissä ihmisen toiminnan vaikutuksia, kun taas kulttuurimaisemassa näkyy ihmisen ja luonnon vuorovaikutus. Raja näiden kahden välillä on kuitenkin häilyvä.

Topian talo ja tuulimylly Kannuksen Mäkiraonmäellä Havula Kalajoen Plassilla




Vanhoja aittoja Vetelin Tunkkarilla
Ullavan tapuli


Kiinteät muinaisjäännökset ovat maassa tai vedessä säilyneitä muistoja menneistä sukupolvista. Ne ovat syntyneet ihmisen toiminnan tuloksena ja kertovat elämisestä, asumisesta, liikkumisesta, elinkeinojen ja uskonnon harjoittamisesta sekä kuolleiden hautaamisesta menneinä aikoina. Maakunnastamme niitä tunnetaan sekä esihistorialliselta että historialliselta ajalta. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaiset asuinpaikat, haudat, uhripaikat, linnapaikat, kulkutiet, kalliomaalaukset ja kiinteät luonnonesineet, joihin liittyy vanhoja tapoja ja uskomuksia.

Mahdollinen hautaröykkiö Lohtajan Kaakkurinharjulla Kivikautinen asumuspainanne Kälviän Veneharjulla
Röykkiö Kälviän Ryönänkankaalla. Kuva
Hans-PeterSchulz/Kotiseudun Muisti II -hanke
”Predikantstein” eli saarnakivi Alavetelin Brantbackenilla Kruunupyyssä.



Kosila Kalajoki Himanka Lohtaja Kokkola Sievi Kälviä Kälviä Kruunupyy Toholampi Reisjärvi Kaustinen Lestijärvi Halsua Veteli Perho