 |
|
|
Lohtajan esihistorialliset
muinaisjäännöskohteet ovat enimmäkseen pronssi-
ja rautakautisia röykkiöitä kuten Keski-Pohjanmaan
rannikkokunnissa yleensä. Merkittävin kohde niistä
on Rajakallion kalmistoalue. Paikalla on useita pieniä 1,5-2
metrin läpimittaisia hautaröykkiöitä, joista
kaikista on löytynyt palaneita luita. Kahdesta röykkiöstä
on tullut esiin esinelöytöjä; toisesta pronssivartaasta
taivutettu avoin rannerengas (KM 11535) ja toisesta pronssinen spiraalisormus
(KM 11750). Rajakallion kalmisto ajoittunee nuoremmalle roomalaisajalle
tai kansainvaellusajalle eli 300-400 luvuille jKr.
 |
| Iso röykkiö Kaakkurinkankaalla.
Röykkiö ajoittuu mahdollisesti kivikauden loppuvaiheisiin
tai pronssikauden alkuun (n. 1700-1500 eKr) |
Muista mielenkiintoisista muinaisjäännöskohteista
mainittakoon Käräjäluoto, Ohtakarin Laiska-Jaakon
rinki sekä Lehdonpalon kivikauden kylä Kälviän
rajan tuntumassa.
Käräjäluodolla on pienehköjä röykkiöitä
ja kivilatomuksia. Se on toiminut kesäkäräjien pitopaikkana
1500-luvulla ja mahdollisesti aikaisemminkin.
 |
| Laiska-Jaakon rinki Ohtakarilla |
Ohtakarilta tunnettaan jopa kaksi kivilabyrinttiä eli jatulintarhaa.
Paikalliset kutsuvat muinaisjäännöksiä nimellä
Laiska-Jaakon rinki. Jatulintarhat kuuluvat maamme arvoituksellisimpiin
muinaisjäännöksiin. Ne ovat ajattomia muinaisjäännöksiä
eikä niiden tarkoituskaan ole täysin selvinnyt. Jatulintarhat
ovat ennen kaikkea rannikon muinaisjäännösryhmä
ja monet niistä sijaitsevat ulkosaaristossa. Ainakin myöhäisemmällä
ajalla niitä on käytetty leikeissä ja vapaa-ajan
vietossa. Itse labyrinttiaihe on hyvin vanha ja se tunnetaan mm.
antiikin Kreikan tarustosta.
Lehdonjärven läheisyydestä Lehdonpalolta tunnetaan
runsaasti kivikautisia asumuspainanteita. Kyseessä on todennäköisesti
5000 vuoden taakse ajoittuva kivikauden kylä. Kohde kuuluu
samaan asutuskompleksiin kuin Kivikauden kylät –kohdassa
mainitut Kälviän Pahanportaanräme ja Miekkakaarat.
Lehdonpalo on yksi harvoista Lohtajalta tunnetuista kivikauden asuinpaikoista.
Lohtajalla tehtiin vuonna 1930 hyvin harvinainen luonnonhistoriallinen
löytö. Viirretjoen suulta löytyi noin 70 cm pitkä
mammutin reisiluun pala. Pirkko Ukkosen tekemän ajoituksen
mukaan luu on noin 24 450 vuotta vanha. Toinen erikoinen löytö
on Vattajan edustalla verkkoon tarttunut luuharppuuna. Harppuuna
(KM 32176) lahjoitettiin Kansallismuseolle vuonna 2000.
LÄHTEET:
Luho, Ville & Luukko, Armas 1957: Suur-Lohtajan historia I.
Kokkola
Paavola, Kirsi 1984: Piirteitä keskisen Pohjanmaan rautakaudesta.
Faravid 8/84. Rovaniemi. |
|
|
