 |
|
|
KESKUSTAN MAISEMA-ALUE
Keskustan maisema-alueeseen kuuluu Lohtajan kirkon ympäristö
sekä keskustan pohjoispuolella sijaitseva kulttuurimaisemallisesti
arvokas alue. Lohtajan kirkonkylä sijaitsee vanhan Pohjanmaan
rantatien varrella. Nykyisen Lohtajan kirkon rakensi tunnettu kaarlelalainen
kirkonrakentaja Matts Honga vuonna 1768. Kirkon vieressä on
Lohtajan kotiseutumuseo.
 |
 |
| Kirkko |
Lohtaja-talo |
Lohtajan keskustan asutus on sijoittunut pääasiassa Vattajanniemelle
ja Kalarantaan johtavien teiden varsille. Alueen historiallisesta
rakennuskannasta erottuu erityisesti Furuluodon-Jukkolan mäkialue
sekä pappila pihapiireineen. Alueelle on tyypillistä Keski-Pohjanmaalle
ominaiset avoimet ja laakeat viljelymaat sekä runsas määrä
heinälatoja sijoitettuina viljelyssarkojen keskelle.
 |
| Ala-Jukkolan rakennuksia |
Keskustan rakennuksista on syytä mainita erikseen Lohtaja-talo.
Vuonna 1896 valmistunut talo toimi Kirkonkylän kansakouluna
vuoteen 1995. Tämän jälkeen se entisöitiin kunnan
kokous- ja juhlatiloiksi. Rakennuskaavalla suojeltu talo palautettiin
saneerauksessa 1900-luvun jugend-asuun yhteistyössä Pohjanmaan
museon kanssa.
Lohtaja-taloa vuokrataan yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille
kokous- ja juhlakäyttöön. Valtuustosalissa on 30
ja juhlasalissa 50 istumapaikkaa. Lisäksi talossa on keittiö
ja tilava Isännän kamari. Tarvittaessa Lohtaja-talolla
voidaan järjestää juhlia suuremmallekin joukolle.
MARINKAINEN
Marinkainen sijaitsee Lohtajalta Kälviälle päin valtatie
8 varrella. Marinkaisten kulttuurimaisema edustaa tyypillistä
keskipohjalaista maalaismaisemaa. Sille on ominaista tasaiset ja
laajat viljelysmaat, joiden asutus on perinteisesti sijoittunut
mäille ja kumpareille. Valtatieltä avautuu hienoja näkymiä
avoimiin viljelysmaisemiin ja taustalla siintävään
mereen. Merkittäviä maisema-alueita ovat myös Lennonjokivarsi
ja Keiskinjärvi.
Alueella on säilynyt myös vanhaa rakennuskantaa mm. Singonmäellä,
Viikinperällä, Iso-Lankilassa ja Hyypänperällä.
Marinkaisista löytyy myös arvokkaita perinnebiotooppeja.
 |
| Keskipohjalaista peltomaisemaa Marinkaisissa
|
OHTAKARI
Ohtakarin saaressa Lohtajan edustalla on idyllinen kalastajakylä,
joka tunnetaan jo 1500-luvulla verokirjamerkinnöissä.
Kalastajat asuivat saaressa parhaat pyyntiajat kalamajoissaan. Saari
on säilyttänyt asemansa kalastajien tukikohtana. Nykyään
sinne pääsee helposti pengertietä pitkin. Saarella
on tiheään rakennettu punaisten kalastajamökkien
ja harmaiden piharakennusten ryhmä. Alueen rakenne on säilynyt
hyvin, sillä uusien rakennusten rakentaminen ja vanhojen kunnostaminen
on tehty perinteitä kunnioittaen. Monet kalastajamökeistä
toimivat tänään kesämökkeinä. Lisäksi
saaressa on lomamökkejä matkailijoita varten.
Ohtakarilla on myös vuonna 1850 rakennettu luotsiasema. Tämä
luotsiasema on ollut merkittävä Lohtajan historiassa aina
1960-luvulle saakka. Luotsiaseman lähettyvillä on Laiska-Jaakon
rinki, josta on enemmän tietoa kohdassa ”muinaisjäännöskohteita”.
Kalalatoja Ohtakarin kalastajakylässä |
 |
| |
Lohtajan kalastajainseuran
pystyttämä muistomerkki hukkuneiden kalastajain
muistolle. |
PESÄKIVET
Pesäkivet ovat jääkauden aikainen muodostuma. Ne
sijaitsevat kauniilla männikköisellä hiekkakankaalla
Kälviän ja Lohtajan rajan läheisyydessä. Ne
koostuvat hyvin isoista teräväsärmäisistä
siirtolohkareista, jotka ovat sijoittuneet tiiviiksi ryhmäksi.
Korkeimmat huiput yltävät jopa 10 m:n korkeuteen. Kerrotaan,
että aikanaan Pesäkiviltä näkyi kolmen pitäjän
eli Kälviän, Kannuksen ja Lohtajan kirkontornit. Pesäkivet
ovat aina kiehtoneet ihmisiä ja niinpä niihin liittyy
monia mielenkiintoisia tarinoita. Tänään ne ovat
suosittu retkeily- ja virkistäytymiskohde ja tarjoavat hyviä
mahdollisuuksia kiipeilyharrastukseen.
 |
| Pesäkivet |
LÄHTEET:
Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. Keski-Pohjanmaan
liitto & Sigmakonsultit Oy 2001. Kokkola. |
|
|
