 |
|
|
Osoite:
Kirkon vieressä
|
Avoinna:
Aukipitoa kesäaikaan.
Muulloin sopimuksen mukaan |
Yhteystiedot:
Reisjärven Kotiseutuyhdistys/
Johannes Kinnunen 040 7287341
Reisjärven kunta 08 7855111 |
Pääsymaksut:
|
Reisjärven kotiseutumuseo
perustettiin vuonna 1976 vanhaan lainamakasiiniin kirkon viereen.
Museon toiminnasta ja kokoelmista vastaa Reisjärven Kotiseutuyhdistys.
Yhdistyksen kotiseutumuseoon keräämät esineet ovat
tärkeä osa Reisjärven historiaa. Museossa on näytteillä
esineitä kahdessa kerroksessa. Alakerrassa on isompaa esineistöä
kuten maanviljelyskalustoa. Erikoisuutena mainittakoon harvinainen
hamppuloukku. Lisäksi alakerrassa voi tutustua postin historiaan
Reisjärvellä. Yläkerrassa on esillä mm. järvikalastusvälineistöä,
kivikautista keramiikkaa ja käsityöperinnettä, mm.
suutarin työvälineitä. Reisjärveläinen
erikoisuus ja vahvuus on kuparisepäntyöt. Paikkakunnalla
on toiminut aikanaan useita taitavia kupariseppiä, joiden töitä
on päätynyt kotiseutumuseoonkin. Kupariastiat mainitaan
reisjärveläisinä myyntiartikkeleina Oulun läänin
kuvernöörinkertomuksissa ensimmäisen kerran vuonna
1886. Kupari- eli vaskiseppä oli vielä 1900-luvun alussakin
merkittävä käsityöläinen. Parhaana aikana
Reisjärvellä oli kolme pajaa samaan aikaan käytössä.
 |
 |
| Reisjärven
kotiseutumuseo |
Hamppuloukku |
Kuparisepät valmistivat kaikkia koti- ja maataloudessa tarvittavia
astioita, mm. vesisaaveja, ämpäreitä, lypsykiuluja,
kauhoja, kattiloita ja kahvipannuja. Kahvipannu oli vaskisepän
vaativin työ, ja niitä valmistettiin eniten. Kuparisepän
pajaan kuului ahjo samoin kuin rautasepän pajaan. Ahjossa kuparilevy
kuumennettiin, vaikka sitä ei taottu kuumana kuten rautaa.
Ahjossa sulatettiin myös astian saumojen messinkiseoksinen
juotosaine. Taontaan tarvittiin useita alasimia, kullekin pannukoolle
omansa. Pannun sangan kiinnityshelat ja lypsykiulun korvat valettiin
hiekkamuotilla. Korvat kiinnitettiin niittaamalla. Viimeksi pannut
tinattiin sisältä ja vahattiin ulkopuolelta. Tinaus oli
mestarin työtä. Omat pojat ja jopa tyttäretkin olivat
jo kymmenvuotiaina pajassa auttamassa ja oppia saamassa. Lapset
pyörittivät sorvia, taivuttivat pannun sankoja ja kannen
renkaita. Tunnettuja Reisjärveläisiä kupariseppiä
olivat mm. Eskil (Esko) Kokkonen ja hänen poikansa Eemeli ja
Lauri, Esa Salmela, Ville Tikka, Riku Ajakainen ja Viljami Parkkila.
 |
 |
| Suutarin välineistöä |
Tervatynnyri |
LÄHTEET:
Lundahl, Raija 1987: Reisjärven kirja. Jyväskylä. |
|
|
