KOTISEUTUMUSEO

ETUSIVU
KOTISEUTUMUSEO
METSÄKÄMPPÄ
RAKENNUSPERINTÖÄ JA KULTTUURIMAISEMIA
MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEITA
www.reisjarvi.fi
Osoite:
Kirkon vieressä

Avoinna:
Aukipitoa kesäaikaan.
Muulloin sopimuksen mukaan

Yhteystiedot:
Reisjärven Kotiseutuyhdistys/
Johannes Kinnunen 040 7287341
Reisjärven kunta 08 7855111
Pääsymaksut:



Reisjärven kotiseutumuseo perustettiin vuonna 1976 vanhaan lainamakasiiniin kirkon viereen. Museon toiminnasta ja kokoelmista vastaa Reisjärven Kotiseutuyhdistys. Yhdistyksen kotiseutumuseoon keräämät esineet ovat tärkeä osa Reisjärven historiaa. Museossa on näytteillä esineitä kahdessa kerroksessa. Alakerrassa on isompaa esineistöä kuten maanviljelyskalustoa. Erikoisuutena mainittakoon harvinainen hamppuloukku. Lisäksi alakerrassa voi tutustua postin historiaan Reisjärvellä. Yläkerrassa on esillä mm. järvikalastusvälineistöä, kivikautista keramiikkaa ja käsityöperinnettä, mm. suutarin työvälineitä. Reisjärveläinen erikoisuus ja vahvuus on kuparisepäntyöt. Paikkakunnalla on toiminut aikanaan useita taitavia kupariseppiä, joiden töitä on päätynyt kotiseutumuseoonkin. Kupariastiat mainitaan reisjärveläisinä myyntiartikkeleina Oulun läänin kuvernöörinkertomuksissa ensimmäisen kerran vuonna 1886. Kupari- eli vaskiseppä oli vielä 1900-luvun alussakin merkittävä käsityöläinen. Parhaana aikana Reisjärvellä oli kolme pajaa samaan aikaan käytössä.

Reisjärven kotiseutumuseo Hamppuloukku

Kuparisepät valmistivat kaikkia koti- ja maataloudessa tarvittavia astioita, mm. vesisaaveja, ämpäreitä, lypsykiuluja, kauhoja, kattiloita ja kahvipannuja. Kahvipannu oli vaskisepän vaativin työ, ja niitä valmistettiin eniten. Kuparisepän pajaan kuului ahjo samoin kuin rautasepän pajaan. Ahjossa kuparilevy kuumennettiin, vaikka sitä ei taottu kuumana kuten rautaa. Ahjossa sulatettiin myös astian saumojen messinkiseoksinen juotosaine. Taontaan tarvittiin useita alasimia, kullekin pannukoolle omansa. Pannun sangan kiinnityshelat ja lypsykiulun korvat valettiin hiekkamuotilla. Korvat kiinnitettiin niittaamalla. Viimeksi pannut tinattiin sisältä ja vahattiin ulkopuolelta. Tinaus oli mestarin työtä. Omat pojat ja jopa tyttäretkin olivat jo kymmenvuotiaina pajassa auttamassa ja oppia saamassa. Lapset pyörittivät sorvia, taivuttivat pannun sankoja ja kannen renkaita. Tunnettuja Reisjärveläisiä kupariseppiä olivat mm. Eskil (Esko) Kokkonen ja hänen poikansa Eemeli ja Lauri, Esa Salmela, Ville Tikka, Riku Ajakainen ja Viljami Parkkila.

Suutarin välineistöä Tervatynnyri

LÄHTEET:

Lundahl, Raija 1987: Reisjärven kirja. Jyväskylä.


Kosila