Lähes kaikki muinaisjäännöskohteet
Reisjärvellä ovat kivikautisia asuinpaikkoja tai –löytöpaikkoja.
Löytöjen valossa vaikuttaa siltä, että Reisjärvellä
on ollut asutusta koko kivikauden ajan. Asuinpaikat ovat ns. kenttäasuinpaikkoja
eli niistä ei ole säilynyt merkkejä maan päälle.
Pronssi- ja rautakautisesta asutuksesta on olemassa vain vähän
viitteitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö
asutusta olisi ollut tuolloinkin.
Vanhimmat Reisjärveltä löydetyt esihistorialliset
esineet voidaan ajoittaa Suomusjärven kulttuurin (n.6000-4000
eKr.) aikoihin. Kalajan Niinikoskesta on kuivaustöiden yhteydessä
löydetty kolmisenkymmentä kiviesinettä sekä
Suomusjärvenkulttuurin että kampakeramiikan ajalta. Monet
esineet ovat luultavasti olleet uhreja kalansaaliin turvaamiseksi.
Esihistoriallisen ajan esineitä on löydetty alueelta jopa
yli seitsemästäkymmenestä tunnetusta paikasta, mutta
Niinikosken lisäksi vain Vedenpäästä ja Käännästä
on löytynyt suurempia määriä. Suurin osa löydöksistä
sijoittuu aivan vuoden 5000 eKr. rantaviivan paikkeille.
 |
| Reisjärven ehkä merkittävin
tunnettu muinaisjäännöskohde on Luotolan kivikautinen
asuinpaikka Hylkirannassa. Reisjärven kotiseutuyhdistys
on pystyttänyt paikalle muistomerkin. |
Kampakeraamisen ajan (noin 4000-2500 eKr.) esineistöä
on Reisjärveltä löydetty Hylkirannan Luotolasta,
kirkonkylän Hietalan asuinpaikalta sekä Niinikoskesta.
Ns. varhaiskampakeramiikkaa on löydetty ainoastaan Luotolasta,
mutta noin vuoden 3500 eKr. jälkeen valmistettua tyypillistä
kampakeramiikkaa on löydetty myös Hietalasta ja Niinikoskesta.
Luotolasta löytyi myös kampakeraamiselle kulttuurille
tunnusomaisia tuontiraaka-aineista tehtyjä esineitä: piinuolenkärki
ja meripihkakoru. Lounaiselle Suomelle tyypillistä myöhäiskampakeramiikkaa
ei Reisjärveltä ole löydetty, mutta Niinikoskesta
löydettyjen esineiden joukossa on ajalle tunnusomainen liuskeesta
valmistettu pitkä ja ohut Pyheensillan tyypin nuolenkärki.
Reisjärven ympäristön asutus väheni koko kampakeraamisen
kauden ajan, mutta Luotolan löydöissä näkyy
alueen asutuksen jatkuvuus siten, että paikalta on löydetty
varhais- ja tyypillisen kampakeramiikan lisäksi Pöljän
asbestisekoitteista keramiikkaa, jota sisämaan ja Itä-Suomen
kivikautinen väestö valmisti noin vuodesta 3000 vuoteen
1800 eKr.
Lounaiseen Suomeen saapui noin 2500 eKr Baltian suunnasta uutta
väestöä ja syntyi nuorakeraaminen eli vasarakirveskulttuuri.
Noin 1800 eKr. eli samoihin aikoihin, kun sisämaassa lakattiin
valmistamasta Pöljän keramiikkaa, syntyi Lounais-Suomeen
kampakeraamisen ja nuorakeraamisen kulttuurin väestöjen
"sekakulttuuri", ns. Kiukaisten kulttuuri. Tämän
kulttuurin vaikutusalue ei tiettävästi ulottunut Keski-Pohjanmaalle,
mutta silti Reisjärveltä on löytynyt kaksi Kiukaisten
tyypin kivikirvestä, jotka ovat tälle kulttuurille hyvin
tunnusomaisia.
Vuoden 1500 eKr. paikkeilla alettiin Suomeen tuottaa sekä idästä
että lännestä kuparin ja tinan seoksesta pronssista
valamalla valmistettuja esineitä. Näitä esineitä
ei kuitenkaan Reisjärveltä ole löydetty, mutta alueelta
on tullut esiin pronssikautisia kiviesineitä. Vuonna 1957 kirkonkylän
Luomalan talon maalta löytyi reiällinen rombikirves ja
vuosisadan alussa Norssinjärven koillisrannalta vedestä
kvartsista valmistettu nk. tasakantainen nuolenkärki.
 |
| Kivikautisten asuinpaikkojen ohella
toinen tärkeä muinaisjäännöstyyppi
Reisjärvellä on historiallisen ajan tervahaudat.
Reisjärven kotiseutuyhdistys on kartoittanut niitä
ansiokkaasti. Kuvassa tervahaudan ränni tervatynnyreineen
Mäntyjärvellä. |
Reisjärven Luotolan asuinpaikalta löytyi kaivauksissa
kampakeramiikan ja Pöljän keramiikan ohella myös
Pohjois-Pohjanmaan alueelle tunnusomaista Säräisniemen
keramiikkaa. Alueen asukkaat valmistivat tätä keramiikkaa
noin vuodesta 1200 eKr. vuoteen 300 jKr. eli pronssikauden alusta
aina pitkälle rautakauteen asti. Tämän keramiikan
jälkeen Sisä- ja Pohjois-Suomessa alkoi keramiikaton kausi.
Saviastiat korvattiin ehkä kaupan välityksellä saaduilla
kevyemmillä ja kestävämmillä kuparikattiloilla.
Keski-Suomen pohjoisosista ja Kalajokilaaksosta on yksittäisiä
löytöjä koko rautakauden ajalta, mutta Reisjärveltä
ei ole löydetty yhtään tämän kauden rauta-
tai pronssiesinettä.
LÄHTEET:
Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset.
Osa 2. Toim. Sarkkinen, Mika – Ranta, Helena.
www.reisjarvi.fi |
