REISJÄRVELÄINEN JÄRVIMAISEMA
Reisjärvi eroaa muusta Kalajokilaaksosta siten, että laakea
jokialue muuttuu vähitellen sisäsuomalaiseksi järviseuduksi.
Kauniin luontonsa vuoksi Reisjärveä on joskus kutsuttu
jopa Keski-Pohjanmaan helmeksi. Kunnan alueella on toistasataa järveä
ja lampea, joista tunnetuimmat ovat Reisjärvi, Vuohtojärvi,
Kilianjärvi ja Korpisenjärvi. Näiltä järviltä
avautuu monin paikoin kauniita rantamaisemia. Asutus on sijoittunut
enimmäkseen järvien välisille kannaksille ja –rannoille
ja teiden varsille. Soita on raivattu paljon pelloiksi, mutta karuilla
vedenjakajaseudulla on jäljellä vielä luonnontilassa
olevia maisemia. Erämaan rauhaan pääsee hyvin Peuranpolun
ulkoilureitillä, jossa retkeilijä saa kokea koskemattoman
luonnon ikimetsineen ja korpialueineen. Reitti lähtee Reisjärveltä
ja kulkee Lestijärven kautta aina Perhoon saakka.
 |
| Reisjärven rantamaisemaa Hylkirannassa |
REISJÄRVEN KIRKKO
 |
| Reisjärven tapuli ja kirkko |
Reisjärven kirkonkylä sijaitsee Reisjärven ja Vuohtojärven
välisellä kannaksella. Kirkonkylän keskuksena on
Reisjärven kirkko ja sen vieressä oleva, nykyisin kotiseutumuseona
toimiva vanha lainamakasiini.
Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli vaatimaton, suorakaiteen
muotoinen ja ilman tornia. Se oli rakennettu puusta ja sijaitsi
nykyisen kirkon paikalla. Vanhasta kirkosta on säilynyt muun
muassa messukasukka vuodelta 1777 ja kirkonkello vuodelta 1773.
1800-luvun alussa ryhdyttiin suunnittelemaan uutta kirkkoa. Heikki
Kuorikosken laatimia piirustuksia eivät reisjärveläiset
kuitenkaan hyväksyneet. Lopulliset piirustukset teki todennäköisesti
Kuorikosken suunnitelman pohjalta Anton Vilhelm Arppe. Kirkon rakensi
reisjärveläinen Niilo Koskela ja työ valmistui 1820.
Kirkko vihittiin 2.9.1821 ja nimettiin Elisabetin kirkoksi.
Uusi kirkko muistutti Perä-Pohjolan karuja ja yksinkertaisia
kirkkorakennuksia. Siinä oli vuoraamattomat, korkeat hirsiseinät
ja matala aumakatto. Ristin muotoista kirkkoa koristivat pyörökaari-ikkunat
ja katon harjalla pieni torni. Samaan aikaan kirkon kanssa valmistui
myös erillinen kellotapuli, joka on pohjalaista tyyliä.
Sekä tapuli että kirkko siveltiin aluksi tervalla. Kirkko
korjattiin perusteellisesti vuonna 1900 ja muutenkin sitä kaunistettiin
vuosisadan alussa. Kirkko sai goottilaiset piirteet. Ikkunoita lisättiin
ja kattoa korotettiin. Entinen pieni keskustorni korvattiin uudella
ja isommalla. Penkit uusittiin ja lehtereitä lisättiin
sekä laajennettiin.
KANGASKYLÄN VILJELYSMAISEMA
Kangaskylän upea viljelysmaisema sijaitsee Reisjärven
kirkonkylältä noin kahdeksan kilometriä pohjoiseen,
Sievin suuntaan. Se edustaa tyypillistä avointa keskipohjalaista
viljelysmaisemaa. Peltoaukeat ovat tasaisia ja asutus on sijoittunut
korkeimmille paikoille. Kangaskylältä Reisjärven
kirkonkylälle saavuttaessa keskipohjalainen tasainen viljelysmaisema
muuttuu kumpuilevaksi sisämaan järviseuduksi.
 |
 |
| Kangaskylän
viljelysmaisemaa |
KANTTI
Venäläisten tunkeuduttua kesällä 1656 Kuopion
pitäjään saakka, lisättiin Pohjanmaan puolustusvalmiutta
rakentamalla varustus Reisjärvelle samana vuonna. Reisjärven
kautta kulki talvitie Pohjanmaan rannikolta Kajaaniin. Varustus
rakennettiin talvitien varteen Reisjärven itäiselle rannalle
pystyttämällä Kreus Laurinpoika Leppäsen talon
rakennusten ympärille hirsivarustus ja suojavalli. Rauhan koitettua
linnoitus jäi hyödyttömäksi ja hajotettiin myöhemmin.
Linnoitus eli Skans jäi kuitenkin elämään nimistöön.
Talon nimeksi tuli Skants ja siitä saivat alkunsa myös
sukunimet Skants ja Skantsi. Myöhemmin talonnimi muotoutui
kansan suussa Kantiksi. Paikalla on vieläkin jäänteitä
vallista ja vanhasta talvitiestä.
 |
| Vanhan talvitien jäänteitä
Kantissa |
KALASKIVI
Reisjärven Kalajan kylässä sijaitsee valtava kivenjärkäle,
Kalaskivi. Kiven läpimitta on peräti 29 metriä ja
korkeus kahdeksan metriä. Ennen Kalajajärven laskua Kalaskiven
viereen pääsi veneellä. Kalaskiveä on pidetty
merkkikivenä eri yhteyksissä. Kivi on massiivisuudellaan
kiehtonut aina ihmisiä ja siihen liittyykin mielenkiintoisia
tarinoita ja perimätietoa.
LÄHTEET:
Lundahl, Raija 1987: Reisjärven kirja. Jyväskylä.
Perinnealbumi. Keski-Pohjanmaa 2. Toim. Antila, Olavi - Salminen,
Anja – Vilén, Olli. Kuopio 1980.
Rantamäki, Jaakko 1995: Kala- ja Pyhäjokilaakson kirkot.
Ylivieska. |
