 |
|
|
Sievin muinaisjäännöskohteet
ovat enimmäkseen kivikautisia asuinpaikkoja kuten useimmissa
muissakin sisämaan kunnissa. Lisäksi kivikautisia esinelöytöjä
on tehty runsaasti. Asuinpaikat ajoittuvat rannansiirtymiskronologian
mukaan lähinnä Suomusjärvenkulttuurin aikaan (n.6500-4200
eKr) sekä tätä seuraavan Varhaiskampakeraamisen kulttuuriin
(n. 4200-3300 eKr). Niihin aikoihin Sievin alue oli erinomaista
asuinaluetta muinaisille metsästäjille ja kalastajille.
Sen aikaiset merenlahdet, Vääräjoen suualueet ja
-varret sekä lukuisat järvet vetivät pyyntiväestöä
puoleensa. Asuinpaikaksi valittiin mielellään hiekkainen
etelänpuoleinen rinne läheltä vesistöä.
Useimmista Sievin kivikautisista asuinpaikoista ei näy merkkejä
maanpinnalle. Ne ovatkin löytyneet usein sattumalta maanpinnan
rikkoontuessa, jolloin esiin on tullut asuinpaikkalöytöjä
esim. kvartsi-iskoksia, kiviesineitä tai palanutta luuta. Tosin
Hietakankaan ja Syväojankankaan asuinpaikoilta on löytynyt
3-5 metriä läpimitaltaan olevia laakeita painanteita,
jotka on tulkittu asumuspainanteiksi eli jäänteiksi muinaisista
asumuksista.
 |
| Sopenkankaan kivikautista asuinpaikkaa
hiekanottoalueella Markkulassa |
Sievin tunnetuin ja parhaiten tutkittu asuinpaikka on Sopenkangas
Markkulassa Sievin kirkolta noin 9 kilometriä länsiluoteeseen.
Alue on viljelysmaiden ympäröimää metsikköä
ja hiekanottoaluetta. Sopenkankaan asuinpaikka ajoittuu Varhaiskampakeraamisen
kulttuurin (n.4200-3300 eKr) aikaan, lähinnä sen loppuvaiheisiin.
Kaivauksissa on tullut esiin tähän tyylivaiheeseen kuuluvaa
keramiikkaa sekä kiviesineitä (mm. liuskerengas), kvartsimateriaalia
sekä punamultahauta. Kivikaudella oli yleisenä tapana
peittää vainaja punamullalla.
Sievin kivikautinen asutus näyttäisi jatkuvan tasaisesti
aina Suomusjärvenkulttuurin ajoista nuoremmalle kivikaudelle
saakka. Asuinpaikkoja ja irtolöytöjä löytyy
kaikilta muinaisrantavaiheilta. Sen sijaan kivikauden loppu, pronssikausi
ja rautakausi jäävät hämäriksi. Muutamat
esinelöydöt joka tapauksessa antavat aiheen olettaa ihmisten
eläneen alueella merenrantavaiheen jälkeenkin.
 |
| Hietakankaan kivikautista asuinpaikkaa.
Hiekanottoalueen reunassa näkyvältä mäntykankaalta
on löytynyt mahdollisia asumuspainanteita |
Rautakautisia esinelöytöjä tunnetaan Sievistä
kolme. Muinaisia kiviröykkiökohteita on rannikkokuntiin
verrattuna vähän, niitäkin vain kolme. Tämä
ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Sievi olisi ollut asumaton
pronssikauden ja rautakauden aikana. Uudet löydöt, muinaisjäännösinventoinnit
ja -tutkimukset voivat muuttaa tilanteen kokonaan.
LÄHTEET:
Okkonen, Jari 1993: Sievin esihistoria. Sievistä sommaan näkköön.
Sievin historiaa. Ylivieska.
Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset.
Osa 2. Toim. Sarkkinen, Mika – Ranta, Helena.
. |
|
|
