 |
|
|
VANHAKIRKKO – JYRINKI
Sievin kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1654 ja ensimmäinen
kirkko valmistui samana vuonna Sievinkylälle. Seuraavat kaksi
kirkkoa rakennettiin samalle paikalle. Neljäs kirkko rakennettiin
nykyiseen kirkonkylään vuonna 1861. Vanhakirkon nykyinen
kappeli on vuodelta 1954 ja rakennettu samalla paikalla olleen vuonna
1775 rakennetun kirkon mukaiseksi.
Vanhakirkon ja Jyringin maisema-alueella on runsaasti vanhaa rakennuskantaa.
Hautakankaan ja Verrosen talot, entinen Sievin pappila ja Kohtaniemen
aitat sekä Kunnarin torppa ja siihen liittyvä Petäsojan
koski ja viljelysmaisema Vanhakirkon alueella on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti
merkittäviksi. Sievinmäessä ovat Tuomaalan ja Peräkorven
rakennukset, Markkulassa Markkulan, Korhosen, Pakkalan ja Pöllän
aitat sekä Jyringissä Korven, Uutelan ja Saaren rakennusryhmät,
Halosen aitta, Jyringin koulurakennus sekä Huhtalan, Kankaanpään
ja Yliruuttilan pihapiirit. Luokitelluista rakennuksista suuri osa
on 1700-luvulta, vanhimmat jopa 1600-luvulta.
Maisema-alueen halki virtaavan Vääräjoen ranta-alueet
ovat paikkakunnan vanhinta viljely- ja asuinaluetta. Vääräjoki
saa alkunsa Reisjärven Pitkästäjärvestä
ja yhtyy Kalajokeen Kalajoen Tyngän kylän kohdalla.
 |
 |
| Nykyinen kappeli Sievin
Vanhakirkolla |
Sievin ensimmäisen
kirkon muistomerkki Vanhakirkolla |
 |
 |
| Kulttuurimaisemaa Vanhakirkolla |
Vääräjoki |
SIEVIN KIRKKO YMPÄRISTÖINEEN
 |
| Sievin kirkko |
Sievin uusi kirkko valmistui monien kahnausten jälkeen keskelle
pitäjää Jussinpekanmäelle vuonna 1861. Kirkon
suunnitteli Ludvig Isak Lindqvist ja rakennusmestarina toimi Mikko
Karjalahti. Vuonna 1874 tehtiin kirkon ulkovuoraustyö ja kaksi
vuotta myöhemmin sisämaalaus. Sievin kirkko kuuluu länsitornillisten
pitkäkirkkojen ryhmään, jossa on lyhyet ristivarret.
Tyylillisesti kirkko liittyy Lindqvistin uusgotiikkaa edustaviin
kirkkoihin, joissa hän pyrki puhtaasti kirkolliseen tyyliin.
Muita Sievin kirkonkylän kulttuurihistoriallisesti arvokkaita
kohteita ovat mm. Pappila, kotiseutumuseona toimiva lainamakasiini,
Niemelän, Päivölän ja Rantapalstan aitat, Keskitalo,
Rantala, Viherlaakso, Lampilan mökki, Kumpula, Ala-aste, Vanhainkoti
ja Kuusela.
ASEMAKYLÄ
Rautatie Seinäjoelta Kokkolan kautta Ouluun valmistui vuonna
1886 valtiopäivien päätöksen mukaan. Rataosuuden
asemat ovat luultavasti Knut Nylanderin suunnittelemia ja edustavat
uusrenesanssiin pohjautuvaa rakennustapaa. Sievin asema rakennettiin
vuosina 1884-1886 ja sitä laajennettiin poikkipäädyllä
vuonna 1908. Asemaa ei oltu rakennettu korpeen, vaan teiden risteykseen
ja asutuksen keskelle. Sievin asemakylä eli Korhosen taajama
kehittyi aseman mukana. Oulun radan valmistuminen merkitsi kylälle
nopeaa kasvua. Asema toimi vuosikymmeniä ylämaan ja ympäristön
puutavaran lastausasemana ja kauppiaiden rahdinajon keskuksena.
Elämän vilkastuttamisen lisäksi asema vaikutti myös
paikalliseen rakennustyyliin. Kylälle levisi uusrenesanssin
rakennustyyli, josta esimerkkeinä mm. Kauppalan päärakennus
vuodelta 1892 ja Sievin ensimmäinen koulurakennus Korhosen
koulu, jonka ensimmäinen kerros valmistui vuonna 1896. Vuonna
1937 tapahtunut tuhoisa tulipalo hiljensi aseman vuosikymmeniksi.
 |
 |
| Myös jugendtyyli
levisi Sieviin rautatien mukana. Kuvassa Sievin asemapäällikönä
toimineen Alpo Mäkeläisen vuosina 1919-1921 rakennuttama
jugendtyylinen asuinrakennus |
Näkymä Sievin
Asemakylältä |
LÄHTEET:
Kovalainen, Pasi 1993: Sieviläistä rakennusperinnettä.
Sievistä sommaan näkköön. Sievin historiaa.
Ylivieska.
Perinnealbumi. Keski-Pohjanmaa 2. Toim. Antila, Olavi - Salminen,
Anja – Vilén, Olli. Kuopio 1980.
Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet. Pohjois-Pohjanmaan
liitto. Oulu 1997. |
|
|
