 |
|
|
Toholammilta tunnetut muinaisjäännökset
ovat enimmäkseen kivikautisia asuinpaikkoja sekä historiallisen
ajan muinaisjäännöksiä esim. kiviaitoja, tervahautoja
ja rakennusten jäänteitä. Kivikautisia asuinpaikkoja
tunnetaan lähinnä kirkonkylän ympäristöstä
sekä Sykäräisistä. Lisäksi Toholammin alueelta
on löytynyt runsaasti kivikautisia esineitä, mm. Laitalasta,
Kleemolasta ja Määttälästä. Nämä
yksittäiset löydöt ja asuinpaikat kertovat Toholammin
ja koko Keski-Pohjanmaan varhaisimmasta historiasta.
Keski-Pohjanmaalla kuten muuallakin kivikauden asukkaat viihtyivät
merenrantojen läheisyydessä. Toholammin alueella korkeus
merenpinnasta vaihtelee noin 80-120 metrin välillä. Rannansiirtymiskronologian
mukaan Toholammin kivikautinen asutus ajoittuu varhaiskampakeraamisen
kulttuuriin alkupuolelle sekä Suomen vanhimpaan kivikautiseen
ajanjaksoon ns. Suomusjärven kulttuuriin. Vuosissa tämä
tarkoittaa noin 6500-4000 eKr. Toholammin kunnan alueella on siis
ollut asutusta jo tuhansia vuosia ennen kuin egyptiläiset rakensivat
ensimmäiset pyramidinsa.
Toholammin kivikautiset asukkaat olivat metsästäjiä,
kalastajia ja hylkeenpyytäjiä. Asutus oli sijoittunut
aivan Lestijoen läheisyyteen jokisuualueille ja jokivarsille.
Lestijoella on ollut suuri merkitys alueen asutuksen kehittymiselle
niin varhaisella kivikaudella kuin historiallisena aikanakin. Lestijoki
tarjosi hyvät kulkuyhteydet sekä merelle että sisämaahan.
Lisäksi se antoi hyvät puitteet kalastuselinkeinolle.
Tuohon aikaan asumuksia ei vielä kaivettu maahan kuten myöhemmin
kivikaudella, vaan ne olivat kevyempiä. Näin ollen Toholammin
kivikautisista asuinpaikoista ei näy merkkejä maanpäälle
mikäli maanpinta ei ole rikkoutunut.
Kuvat:
Riitta Klemola toimitti K.H. Renlundin museolle kesällä
2004 kaksi kiviesinettä, jotka hänen isänsä
oli löytänyt aikoinaan Kleemolan kylästä Pirttimäen
tilalta. Löytöpaikka sijaitsee ilmeisesti mäellä
lähellä Lestinjokea. Esineet on toimitettu Suomen Kansallismuseoon.
Vasemmalla oikoteräinen kivikirves ja oikealla ns. eteläkarjalainen
tasataltta. Kuvat K.H. Renlundin museo.
|
|
|
