 |
|
|
Suurin osa Ullavan muinaisjäännöskohteista
on kivikautisia asuinpaikkoja. Vanhimmat niistä ajoittuvat
jo mesoliittiselle kivikaudelle 6000-8000 vuoden taakse. Pyyntiväestöä
oli asettunut jo sen merenlahden rannoille, josta myöhemmin
muodostui Ullavanjärvi. Lisäksi asuinpaikkoja tunnetaan
nykyisen Ullavanjoen varsilta sekä muinaisista merenlahdista
ja saarista. Eräs osittain tutkittu asuinpaikka on Myllyalanko
Ullavanjoen varressa lähellä kirkonkylää. Tutkimuksissa
löydettiin mm. kvartsiesineitä, kvartsi-iskoksia ja palaneita
luita. Muista merkittävistä kivikauden asuinpaikoista
mainittakoon Murhakangas Alikylällä, Norpanmäki Norpassa
ja Peuranevankangas Haapalassa.
Monista muista sisämaan paikkakunnista poiketen Ullavasta on
löytynyt merkkejä myös rautakautisesta asutuksesta.
Ullavalainen Väinö Mäkelä löysi vuonna
1951 ojaa kaivaessaan suksen kappaleen. Löytö tuli esiin
Rahkosen tilalta Ullavanjärven rannasta. Kyseessä on lyly
eli pitkä liukumasuksi. Löytö on radiohiiliajoitettu
1200-luvulle.
 |
Pahalammen löytöpaikka. Martti
Ahoniemi on löytänyt paikalta mm. suksen ja reenjalaksenkappaleet.
Kuva Hans-Peter Schulz/Kotiseudun Muisti II –hanke.
|
Toinen suksilöytö tehtiin 50 vuotta myöhemmin. Maanviljelijä
Martti Ahoniemi löysi Ullavanjärven kaakkoisrannalta Pahalammelta
puusuksen kärkikappaleen. Suksi on tyypiltään ns.
botninen suksi ja se on ajoitettu radiohiiliajoituksella merovinkiajan
puoleen väliin 700-luvulle. Lisäksi Ahoniemi on löytänyt
samalta paikalta reenjalaksen katkelman sekä puukappaleita,
jotka ovat mahdollisesti ihmisen muokkaamia. Löydöt ovat
maakunnallisesti erittäin merkittäviä.
 |
Ullavan Murkankaan kivikautinen asuinpaikka.
Kuva Hans-Peter Schulz/Kotiseudun Muisti II –hanke.
|
Rautakautiseen asutukseen viittaa myös Ullavanjärven Iso-Hiidenluoto
–nimisestä saaresta löytynyt kuppikivi eli uhrikivi.
Lisäksi Ullavanjärven rannalta on löytynyt merovinkiaikaan
600-700 luvuille ajoittuva rautakirves sekä soikea tuluskivi
Alikylältä. Löydöt viittaavat vahvasti siihen,
että Ullavassa on ollut rautakautista - mahdollisesti merovinkiaikaista
– asutusta, vaikka asuinpaikkoja tai varmoja kalmistoja ei
ole vielä löydetty.
Suurin osa Ullavan muinaisjäännöksistä on ullavalaisen
harrastaja-arkeologi ja kotiseutututkija Antti Saaren löytämiä |
|
|
