 |
 |
 |
Kirkonrakennus
Keski-Pohjanmaan vanhasta rakennustaiteesta tunnetaan parhaiten
kirkkoarkkitehtuuri, vaikka yksikään ennen isovihaa rakennettu
puukirkko ei ole säilynyt nykyaikaan. Asiakirjatiedot osoittavat
niiden olleen Pohjanmaalle ominaista tyyppiä; pohjaltaan pitkähkön
suunnikkaan muotoisia korkeita kirkkoja, joiden seinät oli
vahvistettu hirsistä salvotuin ja maalla täytetyin tukipilarein.
Länsipäädyssä oli korkea suippokattoinen torni.
1600-luvun lopulla levisi Ruotsista Pohjanmaalle pohjakaavaltaan
ristinmuotoinen kirkko ja renesanssityylinen kellotapuli, josta
tuli pitkäksi aikaa pohjalaisten rakennusmestarien suosima
esikuva. 1700-luvulla kirkkojen ja kellotapulien suunnittelu ja
rakentaminen oli hyvin korkeatasoista Keski-Pohjanmaalla. Kirkonrakentajat
olivat kansanmiehiä, joilla oli lähtökohtana käsityöläisen,
muurarin tai kirvesmiehen ammattitaito. Ristikirkko ja renesanssitapuli
olivat manner-Euroopasta Ruotsiin tuotuja innovaatioita. Pohjalaisten
kirkonrakentajien työ perustui siis vanhojen sivistysmaiden
rakennustaiteeseen.
Eteviä kirkonrakentajia oli muuallakin maassamme, mutta erikoisen
paljon heitä oli Pietarsaaren ja Kalajoen välisellä
suppealla alueella. Etenkin kruunupyyläinen Hans Biskop (1684-1762)
ja kokkolalainen Matts Honga (1713-1777) kuuluivat maan etevimpiin
kirkkoarkkitehteihin. Keskipohjalainen rakennustaito tunnettiin
laajalti. Tämä taito juontui suureksi osaksi jo 1600-luvulla
kehittyneestä laivanrakennuksesta ja liittyi siis Keski-Pohjanmaan
merelliseen kulttuuriin. Usein rakennustaidot kulkivat suvussa.
 |
 |
| Alavetelin kirkko oli
Matts Hongan ensimmäinen taidonnäyte. Hongan rakennustyyliin
kuului erikoispiirteenä viistetty nurkat |
Matts Hongan vuosina 1768-69
rakentaman Lohtajan kirkon esikuvana lienee ollut Tukholman
Katarinan kirkko |
Monissa keskipohjalaisissa kirkoissa näkyy kaustislaisen Kuorikosken
suvun kansanmestarien työn jälki. Kuorikoskien rakennustaito
tunnettiin laajalti, sillä he rakensivat kirkkoja ja tapuleita
eri puolilla Suomea. Kuorikosken suvussa oli kirkonrakentajia neljässä
polvessa. Matti Matinpoika Kuorikoski (1741-1800) oli tämän
kuuluisan rakentajasuvun ensimmäinen mestari. Hänen töistään
tunnetaan Kaustisen (1777) ja Perhon (1782) ristikirkot sekä
samojen kirkkojen kellotapulit, jotka ovat yhä jäljellä.
 |
 |
| Kaustisen tapuli |
Perhon tapuli |
Muista suvun kirkonrakentajista mainittakoon Heikki Matinpoika Kuorikoski
(1772-1847), jonka kirkonrakentajaura kesti peräti neljä
vuosikymmentä. Sen aikana hän rakensi parikymmentä
kirkkoa ja kellotapulia sekä vastasi monien kirkkojen ja tapulien
korjaustöistä. Lisäksi hän veisti saarnastuoleja
ja alttareita ja nikkaroi ovia ja ikkunoita. Hänen tuotantoonsa
kuului taloja, myllyjä, Kokolan tiiliruukki ja useita siltoja.
Vuonna 1840 keisari Nikolai I myönsi Heikki Matinpojalle Pyhän
Wladimirin ritarikunnan mitalin.
Mittavan uran saavutti myös hänen poikansa Jaakko Heikinpoika
Kuorikoski. Jaakko rakensi ja korjasi lähes 55 vuotta kestäneen
uransa aikana yli 30 kirkkoa ja tapulia sekä teki useita alttareita
ja saarnastuoleja pystyttämiinsä kirkkoihin. Hän
oli monitaitoinen ammattimies, joka hallitsi mm. hopeasepäntyöt,
maanmittaukseen tarvittavat taidot sekä tiilimuurauksen. Kuorikoskista
on mainittava vielä Erkki Heikinpoika Kuorikoski (1813-1889).
Hän poikkeaa muista Kuorikoski-suvun rakennusmestareista siinä,
että hän on puurakentamisen ohella pystyttänyt useita
huomattavia kivi- ja tiilirakennuksia.
 |
 |
| Jaakko Heikinpoika Kuorikoski
laati rakennustöiden lisäksi useita kirkkojen ja
tapulien piirustuksia, mutta sai niistä vain muutamia
toteutetuksi. Näistä yksi oli kuvassa näkyvä
Vetelin tapuli, jonka hän rakensi vuonna 1859 |
Kuorikosken kirkonrakentajasuvun
muistomerkki. Taustalla Jaakko Heikinpoika Kuorikosken vuonna
1859 rakentama Kaustisen kirkko |
Edellä mainittujen lisäksi muitakin tunnettuja kirkonrakentajia
on toiminut Keski-Pohjanmaalla. Heistä mainittakoon Kälviäläinen
Jaakko Suonperä (1726-1797) joka rakensi mm. Kälviän
vanhan kirkon ja useita kirkkoja Pohjois-Pohjanmaalla.
Erikoisasemassa keskipohjalaisista kirkonrakentajista oli Pedersöressä
syntynyt Jakob Rijf (1753-1808). Hän opiskeli ensimmäisenä
suomalaisena arkkitehtuuria Tukholman taideakatemiassa. Hän
oli siis koulunkäynyt arkkitehti, mutta hallitsi myös
perinteisen pohjalaisen rakennustekniikan.
Jakob Rijf suosi uusklassisia muotoja. Hänen vuonna
1794 rakentama Himangan kirkko on pohjalainen ristikirkko
täydennettynä Uusklassisella tornilla |
 |
| |
Kälviän kellotapuli
(1804) on Jakob Rijfin piirtämä |
Kirkonrakentamisen ohella Keski-Pohjanmaalta löytyi ammattitaitoa
myös muussakin kirkkotaiteessa. Monessa keskipohjalaisessa
kirkossa on alaveteliläisen taiteilija Johan Backmanin (1706-1765)
maalauksia. Kuvataiteen lisäksi hän hallitsi veistotyöt,
joista osoituksena koristeelliset saarnastuolit ja alttaritaulujen
kehykset
Lähteet:
Känsälä, Risto - Lukkarinen, Ville - Träskelin,
Rauno 1998: Kuorikosket, puukirkkojen mestarit. Keskipohjanmaa –
säätiö, Kokkola.
Lämsä, Erkki 1996: Lesti- ja Perhonjokilaakson kirkot.
Raahe.
Virrankoski, Pentti 1997: Pohjanlahden ja Suomenselän kansaa.
Keskipohjanmaa-säätiö. Kokkola.. |
|
|
