 |
 |
 |
Vaivaisukot
Useimpien keskipohjalaisten kirkkojen tai tapulien vieressä
seisoo käsi ojossa vanha puusta veistetty ukko, jonka rinnassa
on reikä tai sylissä lipas rahan antamista varten. Monilla
ukoilla on kädessä tai ympärillä olevassa katoksessa
maalattu lause, joka kehottaa auttamaan köyhiä. Kyseessä
on ns. vaivaisukko, fattiggubben. Rakkaalla lapsella on monta nimeä;
vaivaisukko, vaivaispoika, kirkonäijä ja puu-ukko. Useat
vaivaisukot ovat säiden armoilla menettäneet maalatut
vaatteensa ja monilta veistoksilta on ajan hammas nakertanut sormen
tai koko käden.
 |
 |
| Kälviäläinen
Erkki Lassila veisti Kälviän tapulin vaivaisukon
vuonna 1820 |
Lohtajan vaivaisukko |
 |
 |
| Kannuksen vaivaisukko |
Halsuan vaivaisukko |
Vuonna 1649 kuningatar Kristiina kehotti asettamaan köyhille
rahoja kerääviä vaivaistukkeja julkisiin paikkoihin.
Näin vaivaistukkien ja –ukkojen kautta voitiin antaa
rahallista tukea köyhille.
Pohjanmaa on vaivaisukkojen valtakuntaa. Vähäisemmässä
määrin niitä tapaa Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Muutama harva löytyy Itä- ja Etelä-Suomesta. Rannikkoalueiden
suhteellinen rauhallisuus itäisempiin alueisiin verrattuna
sekä taloudellinen yritteliäisyys saattaa selittää
sen, miksi vaivaisukkoja on säilynyt eniten Pohjanmaalla.
 |
 |
| Vetelin vaivaisukko |
Ullavan vaivaisukko |
 |
 |
| Raution vaivaisukko |
Kaarlelan vaivaisukko |
Nykyisin tehtävässään ahkeroi 107 vaivaisukkoa
ja yksi vaivaistyttö. Suurin osa vaivaisukoista on kansantaiteilijoiden
tekemiä. Ne kertovat tekijöidensä korkeatasoisesta
veistotaidosta. Vaivaisukot ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen
ilmiö. Köyhäinhoito on vaivaisukkojen muodossa saanut
inhimilliset kasvot.
Lähteet:
Santaholma, Kaija 2001: Vaivaisukot – Tummatukka ja kirkonäijät.
Sarmala Oy/Rakennusalan kustantajat RAK.
|
|
|
