 |
 |
 |
Sivukammarilliset
tuvat
Keski-Pohjanmaa yleensä ja erityisesti sen eteläinen osa
on kansankulttuurin kannalta mielenkiintoista aluetta, sillä
maakunnan halki kulkee monen kansatieteellisen ilmiön levinneisyysraja.
Yksi erikoisimpia ilmiöitä lienee leveärunkoinen
talonpoikaistalotyyppi eli sivukamaritupa, jota tavataan
vain eteläisellä Keski-Pohjanmaalla. Sivukamaritupien
keskeisin levinneisyysalue on Kruunupyyn- ja Perhonjokilaaksossa.
Kuitenkaan se ei esiintynyt missään pääasiallisena
rakennusmuotona. Eniten sivukamaritupia on ollut Vetelissä.
 |
 |
| Vetelin Pulkkisesta Kaustiselle
Pelimannitaloksi siirretty Aapantupa on yksi suurimpia sivukamaritupia. |
Nykyisin Vetelissä
emäntäkoulun vieressä oleva sivukamaritupa
on alun perin rakennettu Halsuan Liedeksessä. |
 |
 |
| Hakalaxin päärakennus
(Voudintalo) Kokkolassa on rakennettu 1780-luvulla. Rakennuksen
alla on luonnonkivistä holvattu kellari. |
Friisin jykevä mansardikattoinen
sivukamaritupa Kokkolassa on rakennettu todennäköisesti
1700-luvun lopulla. |
Sivukamarituvat ovat huomattavasti tavallista leveämpiä
ja aika pitkiäkin. Elinvoimaisen kansanrakennustaiteen tavoin
sivukamaritupa on muuntelultaan rikas, sillä pohjaratkaisut
voidaan ryhmitellä useiksi tyypeiksi. Näitä ovat
yksitupainen sivukamaritupa, kaksitupainen sivukamaritupa, välikamarillinen
sivukamaritupa ja päätykamarillinen tyyppi. Jokainen sivukamarillinen
rakennus on ainutkertainen, sillä kahta samanlaista sivukamaritupaa
ei ole koskaan rakennettu. Sivukamarituvan rakentaminen on lähtenyt
talonpoikaisen rakennustaiteen tyyli- ja muotoseikoista sekä
tarpeesta. Niinpä tuloksena on yksi talonpoikaisarkkitehtuurin
upeimpia saavutuksia.
 |
 |
| Furubackan sivukamarillinen
tupa Yli-Sokojalla Kokkolassa. Talon pihapiirissä on
useita vanhoja rakennuksia. |
Kullan sivukamaritupa
Kokkolan Sokojalla on rakennettu 1700-1800-lukujen taitteessa. |
Ensimmäiset näistä komeista taloista rakennettiin
jo 1700-luvun jälkipuolella ja viimeiset 1840-luvulla. Sivukamaritupien
rakentamisesta ei ole ilmeisesti säilynyt asiakirja-aineistoa.
Risto Känsälä arvelee, että sivukamarituvat
olivat teknisesti niin vaativia rakentaa, että niitä tuskin
tehtiin yhden perheen voimin. Pikemmin on luultavaa, että ne
veistettiin talonpoikaisen timpuriporukan urakkatyönä
samoin kuin monet kirkot, tapulit ja laivat.
Lähteet:
Ahmas, Kristiina 1992: Kokkolan rakennuskulttuuria. Kokkola
Känsälä, Risto 1984: Sivukamaritupa. Eripainos. Sananjalka
26-1984.
|
|
|
