 |
 |
 |
Kivikauden
kylät
Kyläasutuksen synty ajoitetaan Suomessa yleensä rautakaudelle.
Vasta 90-luvun aikana on saatu todisteita siitä, että
kylämäistä asutusta esiintyi jo kivikaudella runsaasti
etenkin pohjanlahden rannoilla. Nämä muinaiskylät
ovat havaittavissa maastossa tänäänkin. Hiekkaisella
tai soraisella kankaalla tai harjulla näkyy useita, joskus
jopa kymmeniä, painanteita. Näitä painanteita kutsutaan
asumuspainanteiksi tai kotapohjiksi. Ne ovat läpimitaltaan
keskimäärin 7-10m ja muodoltaan soikeita tai pyöreitä.
Usein painannetta ympäröivässä maa- ja kivivallissa
näkyy vielä 1-2 kulkuaukkoa. Kivikautisia asumuspainannekyliä
tunnetaan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta sekä Lapista. Suurimmat
tunnetut kylät sijaitsevat Tervolan kunnan alueella Lapissa.
 |
Luulöytö Kälviän
Pahanportaanrämeen kivikauden kylästä.
KM 33928. Kuva Marcus Riska/K.H. Renlundin museo.
Esine kuuluu Suomen Kansallismuseon kokoelmiin |
Kyliä alkoi ilmestyä Pohjanlahden rannoille ja jokisuihin
hieman yli 5000 vuotta sitten tyypillisen kampakeramiikan aikana.
Tuolloin Suomen ilmasto oli nykyistä lämpimämpi ja
jaloja lehtipuita kasvoi aina Oulun korkeudella asti. On arveltu,
että lämmin ilmasto olisi aiheuttanut hyljekantojen siirtymistä
Suomenlahdelta Pohjanlahden pohjoisosiin, sillä hylkeet tarvitsevat
suotuisia jääolosuhteita pesiäkseen. Tämä
voi olla yksi syy siihen, miksi kivikauden kansaa asettui jopa ympärivuotisesti
asumaan pohjanlahden rannoille ja jokisuihin. Yleensä kivikauden
kylien tutkitusta luuaineistoista suurin osa on hylkeenluita. Tähän
tosin vaikuttavat muutkin tekijät, esim. joidenkin lajien luut
kestävät ajan hammasta paremmin kuin toisten.
Kivikauden kylät ovat sijoittuneet useimmiten jokisuihin. Sieltä
oli hyvät kulkuyhteydet niin merelle, saaristoon kuin sisämaahankin.
Jokisuu tarjosi myös monipuoliset toimeentulomahdollisuudet
eri vuodenaikoina. Onkin arveltu, että monet kylät olisivat
olleet ympärivuotisesti asuttuja. Tähän viittaa myös
tukevat maahan kaivetut asumukset, jotka useiden rekonstruktioiden
mukaan ovat olleet nelisivuisia harjakattoisia hirsirakennuksia.
Pohjanlahden kivikautiset kyläyhteisöt tuskin olivat vuodenajasta
toiseen asuinpaikkaa vaihtavia nomadeja niin kuin perinteisesti
on oletettu, vaan hyvin organisoituneita kauppaa käyviä
pyyntiyhteisöjä. Mahdollisesti yhteisöjen elämä
toimi niin, että miehet (ehkä myös naisia mukana)
tekivät pitkiäkin pyyntiretkiä ja raaka-aineiden
hankintamatkoja ympäristöön muiden pysyessä
asuinpaikalla kotiaskareissa. Näin koko yhteisön ei tarvinnut
liikkua paikasta toiseen ravinnon perässä ja syntyi työnjakoa.
Kivikautisia kyliä tunnetaan Keski-Pohjanmaalta useita. Eräs
niistä on Kaustisen Kangas, joka on yksi suurimpia tunnettuja
asumuspainannekohteita Suomessa. Kohteessa on suoritettu useita
kaivauksia Museoviraston toimesta. Asuinpaikka ajoittuu tyypillisen
kampakeramiikan aikaan n. 3200-2700 eKr , jolloin se sijaitsi Perhonjoen
suualueella. Kankaalta tunnetaan jopa 135 asumuspainannetta, jotka
ovat sijoittuneet muinaisen rannan suuntaisiin riveihin. Rannansiirtymiskronologian
perusteella on oletettu, että asuinpaikalla on useita eri-ikäisiä
kyliä. Veden läheisyys oli tärkeää, joten
asumuksia siirrettiin pakenevan rantaviivan perässä. On
arvioitu, että Kankaalla kylää siirrettiin noin 30-40
vuoden välein. Yhteen kylään kuului 4-7 asumusta,
jotka kaikki ovat saattaneet olla asumiskäytössä.
Lisäksi on mahdollisesti rakennettu asumuksia muihinkin käyttötarkoituksiin.
Yleiskartta Kaustisen Kankaan asuinpaikasta >>
Kartoitus 1996: P.Halinen, K. Katiskoski, T. Mökkönen,
J. Okkonen, T. Rostedt, puht. Piirt. K. Katiskoski. Museovirasto,
Arkeologian osasto.
Mielenkiintoisimmat löydöt Kankaalla tehtiin vuonna 1996
kaivauksissa, joissa tutkittiin kolmea punamultahautaa. Haudat sijaitsivat
asuinpaikalla ja niissä on ollut yhteensä viisi vainajaa.
Kivikaudella oli yleisenä tapana haudata vainajat maakuoppaan
ja peittää punamullalla. Punaistahan on pidetty yleisesti
elämän värinä ja ehkä sillä on pyritty
peittämään kuolon kalpeutta. Yhdellä vainajista
oli ollut mukanaan vähintään 34 meripihkariipuksen
ketju.
 |
Kankaan punamultahaudasta löytyneitä
meripihkariipuksia.
Meripihkaa ei ole luontaisena Suomen maaperässä,
vaan se on ulkomaista tuontitavaraa. Kankaalta on siis täytynyt
olla ainakin välilliset yhteydet Keski-Euroopan tai Baltian
meripihka-alueille.
Kuva Museovirasto. |
Toisessa haudassa vainaja ei ollut saanut lainkaan päälleen
punamultaa eikä mukaansa hauta-antimia. Kolmanteen hautaan
oli haudattu jopa kolme vainajaa, joista yhdestä oli säilynyt
hieman luuta, mahdollisesti sääriluun yläosa. Vainajilla
oli mukanaan kaksi reiätöntä meripihkanappia, hioin,
rombinmuotoinen piinuolenkärki ja kaksi liuskerenkaan puolikasta.
 |
Hauta 3 Kaustisen Kankaalla. Kivikautisissa
haudoissa vainajasta on yleensä jäljellä vain
ihmisen muotoinen punamulta-alue.
Kuva Museovirasto. |
Muista kivikauden kylistä Keski-Pohjanmaalla mainittakoon
mm. Oosi ja Peltokydönharju Kaustisella, Bläckisen
ja Köyrisen harjut Alavetelissä sekä Pahanportaanräme
ja Miekkakaarat Kälviällä. Nämä kaikki
kylät ovat sijainneet aikoinaan lähellä jokisuuta
ja ajoittuvat tyypillisen kampakeramiikan ja myöhäiskampakeramiikan
aikaan noin 5000 vuoden taakse. |
 |
Asumuspainanteita Peltokydönharjulla
Kaustisella.
Kuva Hans-Peter Schulz/
Kotiseudun Muisti II. |
 |
 |
Ullavanjokea Bläckisenharjulla.
Bläckisen ja Köyrisen harjuilla asumuspainanteet
sijaitsevat 2-10 asumuksen ryhmissä pitkin harjua. Eniten
asumuspainanteita on harjualueen poikki virtaavan Ullavanjoen
läheisyydessä. 5000 vuotta sitten Ullavanjoen suu
oli harjun kohdalla, jolloin kylät sijaitsivat jokisuualueella.
Kuva Marcus Riska. |
Kvartsista valmistettu
nuolenkärki Köyrisen harjulta. KM 34297.
Kuva Marcus Riska/K.H. Renlundin museo. Esine kuuluu Suomen
Kansallismuseon kokoelmiin. |
Kälviän Pahanportaanrämeen asuinpaikalla on
toistakymmentä asumuspainannetta rannansuuntaisissa riveissä.
Asuinpaikalla on järjestetty kahtena kesänä
kaivauksia K.H. Renlundin museon ja Kokkolan seudun opiston
yhteistyönä. Kuvissa kaivauslöytöjä |
 |
| |
Kvartsiveitsi KM 33928.
Kuva Marcus Riska/K.H. Renlundin museo. Esine kuuluu Suomen
Kansallismuseon kokoelmiin. |
 |
 |
Liuskeveitsi KM 33928.
Kuva Marcus Riska/K.H. Renlundin museo. Esine kuuluu Suomen
Kansallismuseon kokoelmiin. |
Keramiikkaa KM 33928.
Kuva Marcus Riska/K.H. Renlundin museo. Esine kuuluu Suomen
Kansallismuseon kokoelmiin. |
Lähteet:
Halinen, Petri 1997: Kaustisen Kankaan asuinpaikka ja punamultahaudat.
Muinaistutkija 2/1997.
Huts and Houses. Stone age and early metal age buildings in Finland.
Toim. Helena Ranta,Museovirasto. Jyväskylä 2002.
Koivunen, Pentti 1997: Teoria jätinkirkkojen käyttötarkoituksesta.
Muinaistutkija 4/1997.
Nunez, Milton & Okkonen, Jari 1999: Environmental Background
of Rise and Fall of Villages and Maegastructures in North Osthrobotnia
4000-2000 cal BC. Dig it all. Papers dedicated to Ari Siiriäinen.
Pesonen, Petro 1999: Rekikylä – kivikautinen kylä
Yli-Kiimingissä. Muinaistutkija 1/1999.
Skantsi, Lauri 2001: Kivikauden asuinpainannekylien toimeentulo
ja asutusmallit – kaksi tapaustutkimusta Keski-Pohjanmaalta.
Pro gradu –tutkielma. Helsingin Yliopisto, Kulttuurientutkimuksen
laitos, Arkeologian oppiaine. |
|
|
