 |
 |
 |
Arvoitukselliset
jätinkirkot
Pohjanmaan rannikkoalueelta tunnetaan joukko kivistä ladottuja
kehävalleja, joiden nimeksi on vakiintunut kansanomainen nimitys
jätinkirkot. Näitä Suomen näyttävimpiin
muinaisjäännöksiin kuuluvia raunioita tunnetaan vain
Kemijoen laaksosta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalta alueelta.
Jätinkirkot ovat joko suorakaiteen tai soikion muotoisia kivivalleja,
joissa on tavallisesti 2-4 aukkoa. Toisinaan kivivalleja on kaksi
sisäkkäin.
 |
Yleiskartta Himangan Hiidenlinnan jätinkirkosta.
Lähde: Okkonen, Jari & Ikäheimo, Janne 1992:
Kannuksen Linnakankaan ja Himangan Hiidenlinnan muinaisjäännöksistä.
Faravid 16/1992 |
Valleissa sekä niiden sisä – ja ulkopuolella on
usein pyöreitä tai soikeita kiviröykkiöitä
sekä erikokoisia kuoppia. Vallimuodostelmat ovat leveydeltään
10-30 metriä ja pituudeltaan 15-50 metriä. Nämä
arvoitukselliset rakennelmat on ajoitettu kivikauden loppupuolelle
(n. 3300–1300 eKr.) Ne ovat sijainneet silloisen merenrannan
läheisyydessä, varsin usein saarissa. Keski-Pohjanmaalta
jätinkirkkoja tunnetaan useita ainakin Himangalta, Kannuksesta,
Kaustiselta, Kälviältä ja Kruunupyystä.
 |
Kälviän Kirkkokankaan jätinkirkon vallirakenteita |
 |
| Piirros Kälviän
Leiviskänharjun jätinkirkosta. Lähde: Takala,
Esa Eetu 1897: Muinaismuistoja Pietarsaaren kihlakunnan suomalaisesta
osasta. Helsinki. |
Pidetään varmana, että jätinkirkot ovat ihmiskäsien
tekoa, vaikka myös meri ja jää lienevät vaikuttaneet
niiden muovautumiseen. Jätinkirkot ovat kiinnostaneet jo pitkään
niin tutkijoita kuin tavallisia kansalaisiakin. Huolimatta pitkästä
tutkimushistoriastaan jätinkirkkojen arvoitus ei ole vielä
selvinnyt. Tutkimuksissa löydöt ovat olleet nimittäin
vähäisiä. Jätinkirkkojen käyttötarkoituksesta
on esitetty aikojen kuluessa erilaisia teorioita. Milloin niitä
on pidetty muinaislinnoina, milloin asumuksen pohjina, milloin taas
peura-aitauksina. Eräs varteenotettava teoria on, että
jätinkirkot liittyvät myöhäiskivikauden voimalliseen
hylkeenpyyntiin Pohjanlahden rannikkoalueella. Jätinkirkkoja
löytyy samoilta korkeuksilta ja alueilta kuin kivikauden kyliäkin.
On esitetty, että niitä olisi käytetty hyljesaaliiden
varastointiin tai että ne olisivat toimineet hylkeenpyytäjien
tukikohtina.
Toisaalta on myös arveltu, että jätinkirkot liittyisivät
jotenkin Länsi-Euroopassa tuohon aikaan vallinneeseen megaliittikulttuuriin.
Tähän kulttuuriin kuului olennaisesti näyttävät
kivirakennelmat ja monumentit, joista tunnetuimpana mainittakoon
Stonehenge Iso-Britanniassa.
Lähteet:
Forss, Aulis 1996: Jätinkirkot – Pohjanlahden pohjoisen
rannikkoalueen arvoituksellinen muinaisjäännösryhmä.
Muinaistutkija 1/1996.
Koivunen, Pentti 1997: Teoria jätinkirkkojen käyttötarkoituksesta.
Muinaistutkija 4/1997.
Nunez, Milton & Okkonen, Jari 1999: Environmental Background
of Rise and Fall of Villages and Maegastructures in North Osthrobotnia
4000-2000 cal BC. Dig it all. Papers dedicated to Ari Siiriäinen.
Okkonen, Jari & Ikäheimo, Janne 1992: Kannuksen Linnakankaan
ja Himangan Hiidenlinnan muinaisjäännöksistä.
Faravid 16/1992.
Takala, Esa Eetu 1897: Muinaismuistoja Pietarsaaren kihlakunnan
suomalaisesta osasta. Helsinki. |
|
|
