 |
|
|
Vetelin alueelta tunnetuista
esihistoriallisista muinaisjäännöksistä suurin
osa on kivikautisia asuinpaikkoja. Merkittävin niistä
on ns. Puusaarenoosin kivikautinen asuinalue, johon yhtyvät
myös Kiikkuniemen ja Hautakedon asuinpaikkavyöhykkeet.
Aluetta voidaan pitää koko Suomenkin mittakaavassa hyvin
arvokkaana ja ainutlaatuisena. Alue sijaitsee Vetelin kirkosta noin
1500-1800 m pohjoiskoilliseen Perhonjoen rannassa. Nyt tunnetun
asuinpaikkavyöhykkeen rannansuuntainen pituus on peräti
1000 m. Alueella tehtiin kaivauksia Museoviraston toimesta vuonna
2000. Löydöt (KM 31235) koostuivat mm. keramiikasta, kvartsista
valmistetuista esineistä, kvartsi-iskoksista ja palaneista
luista. Lisäksi kaivauksissa löytyi jäänteitä
liesikiveyksistä sekä merkkejä muinaisesta kalmistosta.
Asumuspainanteita alueelta ei ole löytynyt. Puusaarenoosilla
asumukset ovat ilmeisesti olleet ajalleen tyypillisiä keveämpiä
kotamaisia asumuksia toisin kuin myöhemmin kivikaudella suositut
isot ja tukevat kuoppa-asumukset.
|
 |
|
Papinkallio.
Kuva Hans-Peter Schulz/Kotiseudun Muisti II –hanke. |
Puusaarenoosin asuinpaikka-alue ajoittuu jopa 7000 vuoden taakse
varhaiskampakeraamiseen kulttuurivaiheeseen ja edustaa siten Suomen
varhaisinta keramiikkatyyliä. Aikanaan asuinpaikkavyöhyke
sijaitsi Perhojoen suussa ja toimi eräänlaisena keskuspaikkana
ainakin muutaman vuosisadan ajan. Se on ilmeisesti ollut useamman
suvun asuinpaikka, jolta käsin ympäristön merenlahden,
saariston ja jokilaakson ravintolähteitä on hyödynnetty.
Luulöydöistä on tunnistettu ainakin hylkeen, majavan,
lintujen ja kalojen luita. Asuinpaikan yläpuolella Papinkallion
takana sijaitsee pyyntikuopparivi, joskaan ei ole varmaa onko se
ollut Puusaarenoosin asukkaiden käytössä. Alempaa
jokivarresta löytyy Puusaarenoosin runsas 1000 vuotta nuorempi
vastine, Kaustisen Kankaan kivikauden kylä, joka oli niinikään
ilmeinen keskuspaikka muinaisessa Perhonjoen suussa (kts. Kivikauden
kylät).
 |
 |
Siponkosken asuinpaikka-aluetta
Perhonjoen ja Halsuanjoen liittymäkohdassa.
Kuva Hans-Peter Schulz/Kotiseudun Muisti II –hanke. |
Vetelistä tunnetaan
myös historiallisen ajan muinaisjäännöksiä,
jotka ovat niin ikään Muinaismuistolain suojaamia.
Kuvassa rakennuksen jäännöksiä Soukkapaikassa.
Kuva Hans-Peter Schulz/Kotiseudun Muisti II –hanke. |
Korkeasta iästään ja ainutlaatuisuudestaan huolimatta
Puusaarenoosi ei ole Vetelin vanhin asuinpaikka-alue. Maankohoamiskronologian
mukaisesti vanhimmat asutusmuistot löytyvät ylempää
jokilaaksoista. Eräs vanhimmista saattaa olla Siponkosken pitkäikäinen
asuinpaikka Perhonjoen ja Halsuanjoen liittymäkohdassa.
LÄHTEET:
Katiskoski, Kaarlo 2000: Merkittävä kivikauden löytö.
Arkeologiset tutkimukset Puusaarenoosin 7000 v. Ikäisellä
asuinpaikalla. Vetelin joulu 2000. |
|
|
