 |
|
|
EMÄNTÄKOULUN
YMPÄRISTÖ
| Emäntäkoulun
päärakennus Jyväskyläntien ja Perhonjoen tuntumassa on
Vetelin kookkain rakennus kirkkoa lukuun ottamatta. Näin se
muodostaa yhdessä pihapiiriin kuuluvien rakennusten kanssa
näkyvän maamerkin, joka erottuu hyvin ympäristöstään.
Emäntäkoulun vieressä on hyvin säilynyt pohjalainen
pihapiiri. Sen päärakennuksena on komea punavalkoinen
sivukamaritupa, joka on siirretty paikalle Halsualta.
Pihapiirissä on myös vanha läpiajettava luhtiaitta, joka
on siirretty Vetelin Patanan kylästä. |
Sivukamaritupa emäntäkoulun vieressä |
TUNKKARI
| Kunnan
pohjoisrajalla sijaitseva Tunkkarin alue on ollut vanha
hallintokeskus. Siellä on ollut mm. apteekki sekä
nimismiehen ja eläinlääkärin talot. Alueen läpi kulkee
hiekkatie, jonka varrelle edellä mainittujen rakennusten
lisäksi sijoittuu mm. Tunkkarin ja Jukkalan talot. Vuonna
1740 rakennettu leveähirsinen Tunkkarin talo on alueen
vanhin rakennus. Alueen omaleimaisuutta lisäävät
valtatieltä alueelle tuleva koivujen reunustama kylätie
sekä tien varressa sijaitsevat kaksi aittaa 1700-luvun
puolivälistä. |
Aittoja kylätien varrella |
TORPPAN RAITTI
Perhonjoen länsipuolen selänteelle sijoittuvan Torpantien
varrella on vanhaa pohjalaista nauha-asutusta. Asutuksen ja
Perhonjoen välissä on avoimia viljelysalueita. Raitille on
tyypillistä vanhat talonpoikaiset rakennukset ja pihapiirit sekä
upeat näkymät Perhonjokilaakson viljelysmaisemaan. Raitilla
sijaitsevia maisemallisesti ja historiallisesti merkittäviä
rakennusryhmiä ovat Torpan ja Klaavun talot, Hyyppä, Läspä ja
niiden pihapiirit. Lisäksi raitin varrelle sijoittuvat Vetelin
kirkko ja tapuli, raivaajapatsas, nuorisoseurantalo Veikkola,
kotiseutumuseo piharakennuksineen, funktionalismia edustava
Keski-Pohjanmaan osuuskauppa sekä SLEY:n rukoushuone.
Torpantien ympäristöineen muodostaa historiallisesti ja
maisemallisesti arvokkaan tasapainoisen kokonaisuuden.
 |
 |
| Näkymiä
Torpan raitin varrelta |
HEIKKILÄ
Jokilaakson itäpuolella sijaitseva Heikkilä muodostuu kylätien
varteen sijoittuneesta asutusketjusta joka alkaa keskustasta
Lopotin suorana ja päättyy Heikkilänmäkeen. Asutus on
sijoittunut nauhamaisesti kylätien varteen. Perhonjoen
itäpuolella sijaitsevalla Heikkilänmäellä on aikanaan
sijainnut useita sivukamaritupia, joista on jäljellä enää
Jyrkän talo. Muita historiallisesti ja maisemallisesti
merkittäviä taloja alueella ovat Uusitalo sekä Pollarin ja
Laasasen talot.
 |
 |
| Näkymä
Heikkilästä |
Heikkilän vanha mylly |
KREETA HAAPASALON KOTIPAIKKA
Kreeta Haapasalo (1813-1893) oli tunnettu kansanmuusikko. Hän
syntyi Kaustisen Järvelässä ja oli perinyt laulun ja soiton
lahjat suvun perintönä. Naimisiin mentyään Kreeta muutti
Vetelin Haapasaloon. Perhe oli suuri, puoliso sairasteli ja
katovuodet koettelivat. Niinpä Kreeta elätti perhettään
laulamalla ja soittamalla kannelta. Haapasalosta käsin Kreeta
teki laulu- ja soittoretkiä kauaksi maakunnan rajojen
ulkopuolellekin. Kreeta Haapasalossa nähtiin kalevalaisen
muinaisuuden henkilöitymä, jolla oli kosketus aitoon
kalevalaisuuteen ja sen tulkkiin, kanteleeseen. Myöhemmin Kreeta
asui Halsuan Kalliokoskella. Sieltä hän siirtyi Varkauden kautta
Jyväskylään, missä vietti vanhuuden päivänsä tyttärensä
luona. Kantele oli Kreetalle rakas loppuun asti, vaikka vanhuus
tahtoi vaimentaa laulajan innon.
 |
 |
Kreeta Haapasalo.
Lähde Keskipohjalaisia elämänkertoja. Päätoim.
Pentti Pulakka. Keski-Pohjanmaa säätiö. Kppaino, Kokkola
1995. |
Kreeta Haapasalon
muistokivi Vetelin Haapasalossa. |
RÄYRINKIJÄRVI
Räyrinkijärven kulttuurimaisema käsittää järven ympärillä
olevat Isokylän, Alaspään, Finnilän ja Räyringin. Kokonaisuus
on jakaantunut kyliin ja taloihin, joita yhdistää tieverkko.
Järven ympärillä on asutusta ja peltoalueita, taustalla on
metsäalueita. Rakennuskannassa on säilynyt pari perinteistä
pohjalaista pihapiiriä.
Lähteet:
Keski-Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet.
Keski-Pohjanmaan
liitto & Sigmakonsultit Oy 2001. Kokkola.
Keskipohjalaisia elämänkertoja. Päätoim. Pentti Pulakka.
Keski-Pohjanmaa
säätiö. Kppaino, Kokkola 1995. |
|
|
